maanantai 4. kesäkuuta 2012

Luulosairas ja takakoppari

Mind is a tricky thing. Tulin todistaneeksi sen taas kerran.

Tankeroita puhelinkuvia "sairaasta" koirasta, anteeksi.

Ipen karvanlähtö on jatkunut omituisen pitkään. Siis niin pitkään, että sen pitäisi nyt juoksujen aikaan olla parhaassa karvassa, mutta ei tule kuulonkaan. Hilsettäkin se alkoi puskea tuon tuosta. Silloin keväällä kun hoidettiin sitä huulipattia kortisonilla, niin eläinlääkärihän väläytteli kilpirauhastestejä. Niitä ei kuitenkaan silloin tehty, kun vetämättömyyden ajateltiin johtuvan lääkkeistä.  Kuurin jälkeen koirahan oli taas entisensä. Jostain se kilppari kuitenkin nosteli päätään ja kun se jumiutui ajatukseen, niin sehän ei sieltä kovin hevillä lähtenyt. Sitten tulee se virheliike, että alat lukemaan netistä oirakuvauksia ja ennen kuin huomaatkaan, löydät koirastasi kasan oireita, jotka sopii kilpirauhasen vajaatoimintaan. Iho- ja turkkiongelmia, kuivasilmäisyyttä, lihomista, haluttomuutta, surumielistä katsetta...you name it. Siinä tilassa ei auta mennä kuin lääkäriin. (Oikea osoitehan olisi ihmislääkäri, ehkä jonkin sortin kallonkutistaja.) Varasin ajan testiin ja pari päivää sen jälkeen tulee ilmoitus doping-sääntömuutoksesta, että ensi vuoden alusta kilpparikoirat saa kisata normaalisti EJ-rekisteriin siirrettyä. Arvatkaa olinko kerennyt itkeä jo sitäkin, että kuinka käy kisauralle elinikäisen lääkityksen takia? Torstaina käytiin verikokeessa ja sain esitettyä kaikki todelliset (ja keksityt) oireet niin vakuuttavasti meidän ihanalle lääkärille, että hänkin jo vähän puolsi kilpirauhasongelmaa.

Tänään soittelin jo malttamattomana klinikalle tuloksia, mutta vasta iltamyöhään lääkäri soitti ja kertoi, että Ipellä ei missään nimessä ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kaikki tulokset (T4, TSH ja se joku kolmas) oli selkeästi, ilman tulkinnanvaraa, viitearvoissa. Joku jättimäinen kivi vierähti harteilta ja arvannette varmaan, että koirakin näytti yhtäkkiä paljon terveemmältä. Olen kyllä uskomattoman epäluuloinen mitä tulee koirien terveyteen. Pitäisi kai vähän hävetä.




Käytiin kääntymässä Keski-Suomessa. Mutta koskaanhan ei ole niin kiire, etteikö kerkeäisi rellestää koirien kanssa pihalla. Voitte katsoa opetusvideon siitä, kuinka saadaan hartiat ja lavanseutu aivan totaalijumiin ja miten siitä koirasta kuoritaan esiin pallohullu. Ipe on todella tehokas ulkopelaaja, se hakee salamana näpyt ja koppipallotkin, jos vaan manialtaan sattuu huomaamaan lähtikö pallo eteen- vai taaksepäin. Tuon lyöjän edellisestä pesistreeneistä on nimittäin vähän vierähtänyt aikaa...

Se vuodenaika, kun tuomi kukkii <3

4 kommenttia:

  1. mmooi,

    luin sun blogia jo vuodatuksen aikana, mutta nyt saan aikaseksi vasta kysyä :D

    Eli siis miten opettaa koiralle naksuttimen tarkotuksen ? Tai siis miten aloittaa naksutin koulutus. Meille on nyt 11 viikkonen kääpiösnautserin pentu ja mietin että kohta voisi aloitella naksuttimen kanssa :)

    -tuire

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuire kommentista!

      Naksuttimen ehdollistaminen aloitetaan niinkin yksinkertaisesti, että koiralle syötetään nameja ja aina kun nami on suussa kuluu kerran 'naks'. Eli siitä muodostuu koiralle idea siitä että naks = nami.

      Naksutin itsessään ei ole palkka, vaan se on merkki oikeasta suorituksesta, josta seuraa AINA palkka. Uusia asioita opetellessa toimintaa voi lähestyä monin eri tavoin. Oikeaan toimintaan pääsee siis eri teitä, esim. sheipaten, houkuttelemalla ja poimimalla. Sheippaus on sitä puhtainta positiivista vahvistamista, mutta itse olen käyttänyt monissa asioissa ihan houkutteluakin. Sheippaus on siitä mukavaa ja haasteellista, että se vaatii paljon koulutustaitoa ja siinä oppii aivan valtavasti.

      Asiasta voisi jaaritella vaikka kuinka pitkään, mutta täällä (http://poltsi.fi/Liisa/artikkelit/naksu.html) on sanottu asiat nopealla silmäyksellä aika tyhjentävästi. Suosittelen lämpimästi tätä (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529980302) kirjaa, se on perusteos positiivisesta ehdollistamisesta, jossa asiat on selitetty ymmärrettävästi mutta kuitenkin monipuolisesti.

      Kysy ihmeessä lisää, jos haluat tietää jostain tietystä jutusta enemmän. Yritän auttaa mielelläni. :)

      Poista
  2. Vitsi! Tollaista pesistä mäkin haluan kokeilla! Aina haluaisin olla lyöjän paikalla, mutta kummasti kiinniottajia on vaikea löytää... Kiitos ratkaisusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä kiittää! :D
      Mulla ollut ihan sama ongelma aina ja nyt se tuli ratkaistuksi. Koppari, joka ei väsy :DD

      Poista