Tuossa iltana eräänä nautiskelin iltapalaa olkkarin lattialla ja yksi raidallinen nisäkäs venkoili toiveikkaana sylissäni. Koska se raidakas on niin onnettoman söpö ja vastustamaton, niin toiveikkuus ei ole suinkaan tuulesta teemattu. Annoin sille pienen palan kurkkua leipäni päältä, jolloin se katsoi parhaaksi hypätä sylistäni suoraan lattialla olevaan piimälasiin! Epäonnekkaasti se hapanmaito sijaitsi juuri oikean (sokean) silmän katveessa, joten yllätys se taisi olla Unnallekin. Hieman hölmistyneenä, oikea takajalka puoleen reiteen asti piimässä se söi alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti sen kurkun. Välttyäksemme lisääntyviltä piimätassujäljiltä nostin Unnan yläilmoihin ja kutsuin kaksi alipalkattua siistijää paikalle. Niin Isla ja Fanni nuolivat jalan puhtaaksi, varvasvälit kävin huuhtasemassa vielä lavuaarissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti