Kissanpäivät

Hyvin poikkeuksellinen viikko edessä. Henkka lähti (sateiseen) Barcelonaan ja pienet matkasivat "mummulaan". Me ollaan siis Ipen kanssa ihan kahdestaan. Vähänkö me otetaan ilo irti tästä huolettomasta elämästä!

Lenkkeillään letkästi, treenataan tehokkaasti ja sunnuntaina jopa kisataan kovasti. Aurinko se vaan hellii ja loppua ei näy. Tänään jäällä ei ollut viikonloppumaista tunkua, tosin tuuli oli aika navakka. Ipellä oli (tuuliavusteiset) pystykorvat.

Opiskeluahkerointia, kiekonmetsästystä - elämän syntyjä syviä. (Miksi koira, joka ei oikeasti hauku juuri koskaan, haukkuu useinkin unissaan?) Uunissa muhii kaalilaatikko, pakkasessa on B&J- ja lakritsijäätelöä. Lattioilla lojuu sonninsuteja ja taskusta jos toisesta löytyy kuivattuja kanafileitä.

Jonkun salaa suorittama ohjelmistopäivitys, joka saa mut heräämään ilman kellon soittoa jo kahdeksan jälkeen (sen entisen yhdentoista sijaan) tuntuu aivan mahtavalta! En oo ennen käsittänytkään kuinka paljon päivässä on tunteja - kauheesti aikaa tehdä kaikkea kivaa ja/tai hyödyllistä! Tiedän, että viimeistään torstaina alan ikävöimään pieniä ja viestittely Espanjaan tihenee, mutta otetaan nyt ilo irti kun vielä voi. Ja voinhan aina ikävän yllättäessä ajella Turtolan cittariin...