Punainen pinteessä

Muutama viikko sitten Frida lopetti yks kaks hyppäämisen sohvalle. Vaikka laiska koira onkin, niin sohvalle pääsyn kanssa ei ole ollut minkään valtakunnan ongelmia. Ajattelin, että herkkä hipiäinen olisi kompuroinut hypyn kanssa ja ottanut herneitä niin paljon nenäänsä, että olisi vain päättänyt lopettaa hyppäämisen kokonaan. Jokusen päivän päästä pistin merkille, ettei se venytä enää takapäätään kunnolla. Sen pyrstösulkien sheikkaukset on osa niin näyttävää venyttelyä, että sen puuttuminen on silmiinpistävää. Eräs päivä huomasin, että hypätessä sohvalta alas sen oikea takajalka petti alta. Eläinlääkäriin, mars!

Äffien rokotuksetkin oli sopivasti erääntymässä, niin laitettiin samalla reissulla vähän piikkiä niskaan. Fanni oli huojentunut kun pääsi niin vähällä tällä kertaa. Frida kopeloitiin ja tutkittiin läpi ennen kuvauspäätöstä. Polvet on edelleen tiukat, niissä ei mitään ongelmaa. Ei arista raajojen liikeradan testauksessa ja selästäkään ei löydy aristavaa kohtaa. Oikeasta takatassusta löytyi kulunut antura, mutta se oli niin minimaalinen muutos, ettei varmasti liity venyttelemättömyyteen. Myös yksi kynsivalli oli vähän ärtyneen näköinen - yleisiä syyskeli vaivoja kuulemma koirilla. Päätettiin, että kuvataan.

Fridan lonkat kuvattiin joskus vuoden iässä(?) kun se hyppyyttää oikeaa takajalkaansa asfaltilla kävellessä. Tämä pomputtelu alkoi heti kun muutettiin maalta kaupunkiin. Mitään suurempaa häikkää ei mistään löytynyt tuolloin. No ei löytynyt nytkään. Lonkat on matala maljaiset, mutta minkäälaista nivelrikkoa ei ollut havaittavissa. Selkäkin oli ok, viimesessä nikamavälissä ehkä aavistus paksuuntumaa, mutta ei kuulemma hälyyttävää.

Tämä tarkoittaa siis sitä, että seuraavaksi ongelmaa lähdetään etsimään ratkaisua lihaspuolelta. En vaan yhtään tiedä, miten tuon käsiteltäessä rautakangeksi muuttuvan kanssa onnistuu hieronta...