Pohjakosketus (ja "etsintä" #6)

Oikein mukava päivä. Piti opiskella ahkerasti koko päivä, mutta onneksi tuli puhelu etsintään. Ipe lienee jo vähän äimänä näistä tositoimista, sillä tää oli jo toinen kerta kun keikka loppui ennen aikojaan. Pihasta lähtö ja perheessä kaksi muuta koiraa, joten pihan tarkastaminen ja "hajumiellekartan" luominen ottaa oman aikansa. Ennätettiin tutkia pihaa jokunen hetki, kun tuli puhelu että koira on nähty kiven heiton päässä naapurin tiluksilla. Ipe autoon ja ajettiin naapuriin noukkimaan iloinen karkulainen kyytiin. Kivaa vaihteluahan tämä on niiden kuukausitolkulla karkuteillä olleiden sekaan. Eli ei pitäisi valittaa.

Iltasella agilityyn. Tehtiin todellinen pohjakosketus. Ihan kirjaimellisesti. Kämmenet on vieläkin vähän hellät kun otin pikkasen tuntumaa kumirouhemattoon. Anu koutsasi ratatreeniä. Videolla tarjoillaan lukuisia tapoja laittaa koira putkeen ja vielä kirjavampi joukko putken jälkeisiä ohjauksia. Note to self: jos on useampia vaihtoehtoja, niin paras tapa on se, jota osaa käyttää ajatuksella. Agilityssä ei toimi autopilotti.
Tätä yksittäistä touchdownia lukuunottamatta agility tuntui oikeasti aika hyvältä. Siis todella hyvältä. Ihan pieniä hetkiä sain kokea sitä kadoksissa ollutta yhdessä tekemisen fiilistä. Ipe oli mukavan oloinen etenkin ekalla puoliajalla. Tuntui hyvältä käteen ja pysyi aika mukavasti ohjauksessa. Tokalla puoliajalla itse jo väsähdin, joka kostautui huolimattomana ohjauksena. Mutta mikä hienointa, koko treenin aika ei tippunut ensimmäistäkään rimaa! Suuren suuri peukku Ripeliukselle! <3