Yhdeksän viikkoa. Yhdeksän viikkoa olin poissa agilitykentiltä. Reilu pari kuukautta on oikeesti aika naurettavan lyhyt aika, mutta kun kyseessä on agility niin se tuntui pieneltä ikuisuudelta. Tilannehan oli se, etten ollut vielä koittanut varsinaisesti juoksemista lepotauon jälkeen, mutta viime viikolla tuli semmonen tunne, että nyt on aika. Mennään ainakin koittaamaan, miltä se tuntuu.
Tehtiin Mikkilän mineille suunnittelemaan kisarataa, jossa kuulemma ei nollia oltu juuri tehty. Vauhdikas ja mukavasti rullaava - juuri meille mieluinen profiili. Lähdettiin rohkelikkoina heti ensimmäisinä kokeilemaan. Pientä hyllynomaista lipsahdusta lukuunottamatta tehtiin kivuton nolla. Kakkosen ja kolmosen väli valui, puomin jälkeen sain sen vedettyä mukanani takaisin puomille. Olisihan se pitänyt muistaa, että Ipen kanssa ei keskustella putkiansoista vaan kontaktiansoista. Hiottiin alkua paremmalla rytmityksellä, puomin jälkeen katsevarmistuksella koiran sai vaivattomasti putkeen ja vaihdoin putkesta putkeen välin persjätöksi. A:ta edeltävän hypyn kanssa painittiin, lyhyempää kautta linja meni ihan siksakiksi, kauemman siivekkeen kautta Ipe tipahtaa ohjauksesta.
Toisella kierroksella hinkattiin samaa kohtaa uudelleen ja uudelleen, mutta tämä on meidän tyyppivirhekohta. Pitkien vientien päätteeksi kun pitäisi rytmittää ja pitää koira kädessä, niin se vaan valuuuu tiehensä tai tulee tuumailleen käteen. Hmpf. Täytyy tuumailla tätä. Tokan kierroksen päätteeksi otin kisanomaisen ja tehtiin nolla (video). Meno oli ruhtinaallisten treeniminuuttien jälkeen jo varsin hillityn hallittua. Punaisesta putkesta Ipe tuli mutkasta ulos ihan kyljellään, nuo uudet putket on harmillisen liukkaita!
Kaikkineensa kummallista kyllä, ettei kuukausien tauko aikaansaanut totaalista käsille leviämistä tai yhteisen sävelen riitasointuja. Voisin jopa sanoa, että oltiin aika mukavan tuntuisilla leveleillä, mitä tulee yhteistyöhön. Melko ilahduttavaa.
Loppuun avokadokevennys. Ootko koskaan nähnyt kun Pacman yrittää syödä avokadopuskuroitua pistettä? Kallista päätä vähän oikealle.
Ps. Jalka tuntui ookoolta - ei se priima ole, mutta kyllä sillä agilitya treenaa! ;)
Siistiä menoa! Ei paljon täydellisemmin voisi mennä :) Ei tosiaan huomaa, että olisitte pitäneet parin kuukauden tauon ! :D
VastaaPoistaKiitos! Oli kyllä iloinen yllätys, että oltiin samalla kanavalla suurimman osan aikaa tauosta huolimatta.
Poista