Kesäinen kesäkuu

Kesä menee niin kovaa, ettei blogi pysy perässä. Hyvän tähden, ensi viikolla on jo juhannus! Gradu taputeltiin kesätelakalle ja työkuviot täytti kalenterin kertaheitolla. Iltasella sitten juostaan treeneissä tai kouluttamassa tai etsinnöissä tai vaikka missä.

Reilu viikko sitten sunnuntaina heitettiin etsintäkeikka (#20) Pirkanmaan rajalla, jossa tehtiin varsinainen hellesuoritus. Ajattelin, että kun lähdetään oikein aikaisin aamulla, niin tarkenee jäljestää. Ei tullut mieleen, että ennen kymmentä olis jo +26 astetta... Lääh ja puuh - oli muuten kovaa hommaa! Onneksi olin varautunut nesteytysjuomalla, niin sain juotettua Ipeä noin 10 minuutin välein. Toinen veti ihan kieli vyön alla noin 3 km. Vauhtikin oli varsin rehvakka, koska jälki oli noin viikon vanha. Onni oli loppupulahdus jokeen. 

Keskiviikkona oli mun koulutusvuoro valkkutreeneissä, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi saatoin ottaa Ipen mukaan muistelemaan kontakteja. Tehtiin vain muutamia toistoja, laatu korvasi määrän. Siinä oli meidän viimeistelyt isoja kisoja varten. Treenien jälkeen ajeltiin suorilta Hervantaan hommiin (etsintä #21). Sää oli onneksi vähän viileämpi päivällä yli pyyhkäiseen ukkos- ja kaatosadekuuron vuoksi. Jälki oli suhteellisen tuore (12 h), joten vauhti oli verkkaisampi ja matkalla oli muutama pähkinäkin purtavaksi. Esim. sillan yli oli merkillinen jäljestää, kun sade oli pyyhkäissyt jäljen sillan alle. Oli siinä paimenella pohtimista! 3½ kilometriä hommia, jonka jälkeen aletttiin olla jäljestyksestä päätellen jo varsin lähellä. Teholaputus alueelle ja seuraavana aamuna tuli viesti, että koira oli löytynyt laputuksen ansiosta. Hyvä Ripelius! <3

Viikonloppuun asti on tarkoitus pitää tuo kisakoira jos ei nyt ihan pumpulissa, niin ainakin erikoishellässä huomassa. Sehän ois kiva kaahottaa nenä poskelle juuri ennen sm:iä. Huomeaamuna käydään fyssarilla tsekkaamassa rangan suoruus (vai kierous?) Ollaan ainakin yritetty edesauttaa rangan kuntoa letkeillä kickbikelenkeillä. Ipen saa vissisti ravilenkille mukaan, kun lupaa välilaskun Näsijärveen.

Viikonloppu vietettiin enemmän tai vähemmän järvessä. (*Maalailee piruja seinille hotspoteista ja vesihännistä...*) Maalaisriehuminen tarkoitti pellehyppykoulua veneestä ja laiturilta käsin. Muuten uitiin rauhallisen tasaisesti aamusta iltaan. Ei tuo koira kovin montaa tuntia viikonlopusta ollut täysin kuivalla turkilla. Ipe on myös innokas saunoja, se tulee alalauteelle makoilemaan, nuolee jalkojaan ja märkää laudetta pitkään ja hartaasti. Tosin vielä innokkaammin se lähtee takaisin järveen. Ensimmäistä kertaa tänä kesä Pääjärven vesi oli niin lämmintä, että siellä tohti ihan oikeasti lutrata itsekin. Ah, kyllä Suomen kesä on vaan hienoa. <3