tag:blogger.com,1999:blog-82002729217674219572024-02-08T05:05:40.717+02:00UFFIen uutisiaLaurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.comBlogger247125tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-27809779988708463922017-11-26T22:27:00.000+02:002017-11-26T22:27:13.435+02:00Aina valmiina - puolivuotiaan tilannekatsaus<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJLKqSrbwK8oOhLGyR5SaL3OGfHgJ7ptFsbHtt0LMf5D9UciedQAMQU_MPNNZGh4t3ciyIFdNr82dVG5bzE9m9Ckc45_m1p3jhxFC2Ak7-KRuGAPt6JezRYZLAbTg1LdEvqNtIcrLzC5Q/s1600/PB250346-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJLKqSrbwK8oOhLGyR5SaL3OGfHgJ7ptFsbHtt0LMf5D9UciedQAMQU_MPNNZGh4t3ciyIFdNr82dVG5bzE9m9Ckc45_m1p3jhxFC2Ak7-KRuGAPt6JezRYZLAbTg1LdEvqNtIcrLzC5Q/s640/PB250346-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<br />
Tuo pentukoira on jo puolivuotias. Rehellisesti sanottuna oon huojentunut, että <a href="https://uffit.blogspot.fi/2017/08/ihanan-kamala-ja-kamalan-ihana-pentu.html">se pikkupentukaaos</a> on takanapäin. Lapsikoirahan on jo semmonen noheva pikkujuniori, jonka suurin osa aivopieruista on haihtunut savuna ilmaan. Tai ainakin ne pahimmat. Jopa mies sanoi, että onhan se ihan kiva ja söpö (sillon kun se nukkuu).<br /><br />Aika on hauska koira. Jotenkin semmonen hyvällä tavalla röyhkeä, mutta kuitenkin tosi hellyydenkipeä kainaloinen. Se on kun parahin partiolainen, joka on <i>aina valmiina </i>ja syttyy kaiken uuden edessä. Sitä kiinnostaa kaikki ja se haluaa aina osallistua. Oli kyse sitten sienestämisestä, kakan lapioimisesta tai tanssimisesta. Sen mielestä kaikki on lähtökohtaisesti kivaa ja tutustumisen arvoista. Lisäksi se antaa pusun aina kun siihen on mahdollisuus. Usein myös silloin kun siihen ei olisi mahdollisuutta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijN76gjIYpJqc2XbgYugWNPD1vhtXX-4XcLx8XqMwIm1SzcB-WyV6afgeuGigBQB76PzhNhtem49uKaRWVIyPIW7tC5K8kEqHzA4PKdKmsDfChINn5aSiXg3ARu1mDzxGopCfx5_BBJ_U/s1600/PB250322-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1293" data-original-width="1600" height="517" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijN76gjIYpJqc2XbgYugWNPD1vhtXX-4XcLx8XqMwIm1SzcB-WyV6afgeuGigBQB76PzhNhtem49uKaRWVIyPIW7tC5K8kEqHzA4PKdKmsDfChINn5aSiXg3ARu1mDzxGopCfx5_BBJ_U/s640/PB250322-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kesän vaihduttua kuramäräksi syksyksi, jäi piha-agilityt kokonaan. Oikeastaan koko syksy ja alkutalvi on menty harrastusrintamalla hyvin matalla profiililla. Ainoa, missä Aika on kunnostautunut useamman kerran viikossa, on Nose Work. Piilojen etsiminen ottaa helposti pahimmat löysät pois. Tuossa syksyllä se teki yhden id-jäljen metsässä. Oli siinä oikein pätevä ja innokas. Tokoa ollaan tehty hyvin alkeellisesti - se häävin osaa edes perusasennon.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tänään, puolivuotispäivän kunniaksi, se pääsi ensimmäistä kertaa hallille oikein tekemään jotain. Vähän ohjaustekniikkaa parilla hypyllä ja elämänsä ensimmäisen putken. En ehkä malta oottaa, että saadaan tuo agilitypää ihan kunnolla auki. Toisaalta on ahdistanut semisti se, etten oo pystynyt tekemään ja panostamaan ihan sillä intensiteetillä kun haluaisin, mutta sitten taas...eipähän oo tullut liikaa liian aikaisin. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ensisijainen koulutuksellinen asia on kuitenkin ollut kasvaa järkeväksi ja vaivattomaksi arjensankariksi. Impulssikontrollia ja relaamista. Vielä on vähän matkaa siihen, ettei ihan kaikki talon lelueläimet olisi kolmijalkaisia/yksikorvaisia/-silmäisiä, mutta toisaalta ihmislapsen ykkösjuttu on eläinlääkärileikki, niin ompahan riittänyt potilaita. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Fysiikkapuolella nuo päivittäiset umpimetsälenkit on kaikessa riskialttiudessaankin aika timanttista treeniä kropanhallinalle ja onkin ollut ilo seurata kuinka elastinen ja ketterä tuo luikku on. Lisäksi metsässä kulkiessa saan arvokasta tietoa nenähommiin, kun pääsen näkemään miten se reagoi erilaisiin hajuihin. Nyt jo tiedän suurin piirtein miten se reagoi kauriiseen (<i>perään!</i>), supikoiriin (<i>varokaa! olen isohurja koira, vaikka saatankin näyttää pelokkaalta!</i>) ja siilityyppin (<i>heimoi! mikä ihmekumma sää oot? siis en tajuu sua. mutta voidaanko leikkiä?</i>) </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Jatkamme siis tällä hyväksi havaitulla "valmennusohjelmalla" ja otamme rennosti.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZzvX2nJJzs0vhOM4rO4X5l4GaJE6Zl93ErYHMLU3D6deFta31m0pqVZKFPScgrptKCo6oiyrb5Prx-VJeMFQmA9S1zqYhvi2ZZ41ZdjbptSZygNDZs5exqqGQeKErWD17ZzPWhwnRU1s/s1600/PB250408-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZzvX2nJJzs0vhOM4rO4X5l4GaJE6Zl93ErYHMLU3D6deFta31m0pqVZKFPScgrptKCo6oiyrb5Prx-VJeMFQmA9S1zqYhvi2ZZ41ZdjbptSZygNDZs5exqqGQeKErWD17ZzPWhwnRU1s/s640/PB250408-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-51986659782991391362017-11-16T22:57:00.001+02:002017-11-17T08:13:28.289+02:00Puoli vuosikymmentäEtsintäkeikoilla jäljestystä peesaavia omistajia on karkeasti laatikoiden kahdenlaisia; niitä, jotka jutustelevat lieventääkseen jännitystään (ja joille voisi sanoa vaikkapa, että Ipe on rodultaan shetlanninponi, ilman että niiden ilmekään värähtäisi - koska paniikki) ja niitä, jotka rennommin etsivät ikävästä tilanteesta kultareunuksen ja käyttävät tilaisuuden hyväkseen oppia uudesta lajista.<br />
<br />
Olipa kyseessä kumpi tahansa, keskustelu alkaa yleensä aina kysymyksellä: <i>"ootteko te kauan tehneet näitä hommia?"</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDB_aGD2nx2NV-dxMjtkSW80d1DXLVIdylj7SEPz9kt9lLbpkIamxPLWovIqnHYGB0IUaYNrBDa7keK-8R24rqatM4jVyU_lg7wXU5p3aP_P0Y2SrKHII9I8jOEidfsuxYGgrg1gmtamA/s1600/ek_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="599" data-original-width="597" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDB_aGD2nx2NV-dxMjtkSW80d1DXLVIdylj7SEPz9kt9lLbpkIamxPLWovIqnHYGB0IUaYNrBDa7keK-8R24rqatM4jVyU_lg7wXU5p3aP_P0Y2SrKHII9I8jOEidfsuxYGgrg1gmtamA/s1600/ek_1.jpg" /></a></div>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
Ollaan. Tänään tulee kuluneeksi viisi vuotta meidän ensimmäisestä tosietsinnästä. VIISI vuotta! Muistan vieläkin kuin eilisen sen hetken, kun Tiina soitti ja kysyi voisinko tulla Ipen kanssa jäljestämään auton tönäisemäksi joutunutta koiraa. Olin Koskikeskuksessa ja suunnitellut illaksi ohjelmaa. Voisin! Sydän jyskytti tuhatta ja sataa innostuksesta ja jännityksestä samaan aikaan. Peruin koko loppupäivän ohjelman, ryntäsin kotiin keräämään kimpsut ja kampsut, hypättiin Ipen kanssa autoon ja lähdettiin matkaan. Ensimmäiselle keikalle oli matkaa kokonaiset 1,3 kilometriä. Tiina oli Kiran kanssa paikalla ja me päästiin ensimmäisenä hommiin. Ipe jäljesti kaikki 600 metriä ja ilmaisi. Ei mihinkään sen jälkeen. Aattelin mielessäni "<i>voi ny morjens, että semmonen jälkikoira". </i>Myöhemmin saimme viestin, että pelokas karkuri löydettiin luotisuoraan sieltä mihin Ipe ilmaisi. No niin, eihän se ihan reisille sittenkään mennyt.<br />
<br />
Tuon ensikokemuksen jälkeen ollaan heitetty keikka jos toinenkin. Alkuvuosina jaksoin vielä pitää kirjaa, mutta jossain vaiheessa tapa jäi ja lopulta en tietenkään pysynyt enää kärryillä. Mutta kaiken kaikkiaan Ipen kanssa on pakattu kamat ja suunnattu hommiin reilusti toista sataa kertaa. En tänä päivänäkään ymmärrä, miten oon saattanut olla niin onnekas, että meidän polku johti etsijäkoiratoiminnan pariin. Tämä koko matka on ollut yks ikimuistoisimmista ja hienoimmista jutuista mun elämässä. Mutta myös yksi pahimmista vuoristoradoista. Ne epäilysten kalvavat kuristukset ja toisaalla ylitsepursuavan riemun euforiat. Aikamoinen kyyti.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1gGVe-rLipgzuvPAKzng9uRTOEQK8j4WMu7SdDlhCpvB-nMuhAW7-vj_A1XzQikm-RTOP0SMB2hN_1IGW7tXBzOo1k7FvRhRg_IjnvDwtzSd_fovPk4NuELSEmSwQyVwrnJH059cnjOA/s1600/ek_5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="593" data-original-width="597" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1gGVe-rLipgzuvPAKzng9uRTOEQK8j4WMu7SdDlhCpvB-nMuhAW7-vj_A1XzQikm-RTOP0SMB2hN_1IGW7tXBzOo1k7FvRhRg_IjnvDwtzSd_fovPk4NuELSEmSwQyVwrnJH059cnjOA/s1600/ek_5.jpg" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipqgpDnpISiX3SMxb4O0EAtu1qJSHM6G-T9NXf-kcgVNItteUr-uEq0JmyJvx4lIz1wifkMck1XpcHYujVYWTQDYweSY1o_qHvuW4CddKuIm8GfR225ztilyd8Ep-wXad3TMQ1cE5v0so/s1600/ek_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="593" data-original-width="595" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipqgpDnpISiX3SMxb4O0EAtu1qJSHM6G-T9NXf-kcgVNItteUr-uEq0JmyJvx4lIz1wifkMck1XpcHYujVYWTQDYweSY1o_qHvuW4CddKuIm8GfR225ztilyd8Ep-wXad3TMQ1cE5v0so/s1600/ek_2.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
Oon vuosien varrella kohdannut satoja ihmisiä ja seurannut dekkareitakin jännempiä karkuritarinoita. Kukin tavallaan on jäänyt mieleen, toiset syvemmin kuin toiset. Erilaisten kohtaamisten myötä oon oppinut jotain myös itsestäni. Siviilissä herkkä ja tunteikas, työliivi päällä rationaalinen ja vahva. Oon hyvällä tavalla pystynyt ulkoistamaan surun ja epätoivon tunteet, joita omistajissa näen ja koen, niin ettei ne mene oman ihon alle. Pystyn olemaan tukena, neuvonantajana ja toivon tuojana. Joskus ikävä kyllä myös lohtuna. <a href="https://uffit.blogspot.fi/2013/09/reality-check.html">Vain kerran</a> oon revennyt ihan kunnolla liitoksistani kun Kankaanpäässä löydettiin suden raatelema ajokoira. Ehkä sen näyn edessä olikin ihan inhimillistä näyttää tunteensa.<br />
<br />
En tiedä miksi, mutta jotkut selvittämättömiksi jääneet tapaukset on jääny kummittelemaan mieleen. Ehkä sitä aina miettii, että oliko Ipen työskentelyssä jotain, mitä en hoksannut tai tehtiinkö varmasti kaikkemme asian eteen. Toisaalta pitkiksi venyvät karkurireissut ja toistuvat etsinnät saman kaverin perässä tekevät omistajat tutummiksi, jolloin ammattimaista etäisyyttä on vaikeampi pitää. Kokemus on näyttänyt, että kaikista raastavimpia on kohtalot, jotka eivät koskaan selviä. Kun omistaja antaisi vaikka toisen kätensä, että saisi lemmikkinsä kotiin edes kuolleena. Sen ikuisen <i>mitä jos? </i>-ajatuksen kanssa on kaikkein raskain elää.<br />
<br />
Tuntuu uskomattomalta saada kuuden kuukauden kuluttua etsinnästä puhelu, jossa koiravanhuksen omistaja kysyy, että vieläkö muistan heidät. Tammikuisilla pakkasilla kadonnut koira oli Ipen mukaan menehtynyt ja ilmaisualue sekä -suunta omistajan mukaan sula mahdottomuus. Vanha herra sanoi suoraan, ettei voi uskoa kadonneen menneen niin vaikeakulkuista maastoa. Hän myös lupasi soittaa, jos joskus koiran kohtalo selviäisi. Ja niin hän soitti - viikko ennen juhannus ja kertoi, että koira oli löytynyt hukkuneena juuri sieltä, mihin Ipe ilmaisi. "Nyt minä uskon sinua Laura", sanoi hän ja oli kiitollinen, että sai haudata koiransa. "Kiitos", vastasin minä ja mielessäni pyysin anteeksi Ipeltä, että koskaan kehtasin epäillä koiraa tai itseäni.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaqD3fzIKW0rev4H_NchY2ny5FgFDBW_Ac7TNssZjvCpRcyXdAJQRFtjImO68uP6cqCH8HKrob64804XbaV43lVCMuO_E38NBGQdpz2VDUFFx4QWouelpliLtXTyHooFrrg0n549iuGY0/s1600/huhti14.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaqD3fzIKW0rev4H_NchY2ny5FgFDBW_Ac7TNssZjvCpRcyXdAJQRFtjImO68uP6cqCH8HKrob64804XbaV43lVCMuO_E38NBGQdpz2VDUFFx4QWouelpliLtXTyHooFrrg0n549iuGY0/s640/huhti14.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Meille on onnekkaasti osunut perinteisten jäljestys-ilmaisu-houkuttelu-kiinnisaaminen ilmaisualueelta -onnistumisten lisäksi muutama ihan huikea täysosuma, joiden aikaansaamaa adrenaliini+endorfiini-ryöppyä en tule ikipäivänä unohtamaan! Ensimmäinen sattui jo melko varhaisessa vaiheessa uraa, kun jäljestettiin <a href="https://uffit.blogspot.fi/2013/03/unbelievable.html">epilepsiakohtauksen saanutta laumanvartijaa</a>. Ajattelin, että tapaus oli ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen siksi, että Ipelle epilepsiakohtaukset oli kotipuolesta tuttuja (Unnalle terkkuja <3). Tuon tapauksen jälkeen Ipe on vienyt apua odottavan karkurin luo vielä kaksi kertaa. Tammikuussa se haki <a href="https://uffit.blogspot.fi/2017/01/vaistonvarainen-poikkeus-vahvistaa.html">yhden vanhuksen kotiin</a> oikein uutiskynnys kolisten (<a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/16-vuotias-alma-koira-virui-lahes-vuorokauden-rotkossa-pelastui-ripean-pelastajakoiran-ansiosta/6291818#gs.leM1rps">klik</a> ja <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701302200062387_uu.shtml">klik</a>) ja viimeisimmän taksipalvelun se järjesti eräällä nuorelle mäyräkoirapojalle vain kuukausi sitten. Noita kaikkia kolmea yhdisti se, ettei karkuri tehnyt oikein elettäkään paetakseen, vaan ne odottivat, että joku tulisi jeesiin. (Miksi karkuri normaalisti ilmaistaan välimatkan takaa, siitä voi lukea lisää <a href="https://uffit.blogspot.fi/2017/01/vaistonvarainen-poikkeus-vahvistaa.html">täältä</a>.)<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn6TuEdBX97DqtgY9b3STp5FkkyFh3HvGxCFpOzJj0Hcu5k4ZGfke3v_TQJjppgQ6weZ9uiIQVZQ6D7PNkGidZ_LJ3wQzwBu6MNFRrbmU6enGVlPyatoR72m3pW2yGU3Hd9QLeF93agWY/s1600/22540234_10155958795933856_2270342943336591974_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="720" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn6TuEdBX97DqtgY9b3STp5FkkyFh3HvGxCFpOzJj0Hcu5k4ZGfke3v_TQJjppgQ6weZ9uiIQVZQ6D7PNkGidZ_LJ3wQzwBu6MNFRrbmU6enGVlPyatoR72m3pW2yGU3Hd9QLeF93agWY/s640/22540234_10155958795933856_2270342943336591974_n.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Sattui meille kerran yksi hulvaton kadonneiden lampaiden metsästyskin, jossa Ipe jäljesti lampaiden läheisyyteen ja ilmaisi ne ensin sokkona välimatkan takaa. Kun oltiin palaamassa takaisin, niin huomasin, että sitä vähän kuitenkin kutittelis vielä jatkaa hommia. Pistin sen uudestaan liinaan ja mentiin palan matkaa, jonka jälkeen huomasin yhtäkkiä tuijottavani pajukkoa rouskuttavia villarouvia. Palkkauksen jälkeen Ipellä syttyi joku <i>ahaa, lampaita!</i> -lamppu ja se otti muutaman kyyristyneen askeleen lampaita kohti, jonka seurauksena tyypit otti jalat alle ja juoksi takaisin kotipihaan. Lampaiden omistajalle tämä tietenkin näyttäytyi täyden palvelun toimintana, jossa ensin jäljestetään ja sitten paimennetaan vielä eläimet takaisin kotiin. Melkein teki mieli jättää tämä illuusio elämään, mutta rehellisyyden nimissä oli vähän korjattava sitä paimennusosuutta - ei Ipen pöläytys ollut paimennusta nähnytkään. Kiva onnenkantamoinen.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfgStSpmrkfgXJB2vIg7lXSywo478HekgJc-ZINRkYFQ-aStLdciebF3TS_j0GOqdWmgR_uCF-S0KC5wMEdi-hEHimbCB-xJYdsH-u7kYeKoN_X6HYgGtduWTZEQYJSXdwvoE4QZpxQnU/s1600/15107416_10154804580253856_2568267654581265467_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="960" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfgStSpmrkfgXJB2vIg7lXSywo478HekgJc-ZINRkYFQ-aStLdciebF3TS_j0GOqdWmgR_uCF-S0KC5wMEdi-hEHimbCB-xJYdsH-u7kYeKoN_X6HYgGtduWTZEQYJSXdwvoE4QZpxQnU/s640/15107416_10154804580253856_2568267654581265467_n.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKururR3MsM36oaAgNyNYD2HueBvFxqKlgRiI6xmZM8hi8ta4ZKs7byXakAZO5PtjVAIlrfilrxd0GS4GYAfBHKNWEsI3GT8BL6XBIXjsu4A5PxFNM6bIq6-6FmCFh2pjGUFvmugmtgpY/s1600/ek_4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="595" data-original-width="597" height="636" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKururR3MsM36oaAgNyNYD2HueBvFxqKlgRiI6xmZM8hi8ta4ZKs7byXakAZO5PtjVAIlrfilrxd0GS4GYAfBHKNWEsI3GT8BL6XBIXjsu4A5PxFNM6bIq6-6FmCFh2pjGUFvmugmtgpY/s640/ek_4.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
Etsijäkoiratoiminta on vienyt mut paikkoihin, joihin en olisi ikinä muuten kulkeutunut. Se on tuonut elämään ihmisiä ja koiria, joihin en olisi muuten tutustunut. Se on antanut ikimuistoisen upeita (ja karmivia) kokemuksia, joita vaalin kuin suurinta aarretta. Se on kasvattanut henkisesti ja haastanut fyysisesti. Sen ansiosta tiedän, ettei ole paras idea lähteä kaksin koiran kanssa jäljestämään tuntemattomaan metsään kun pakkasta on alle -20 astetta ja on pilkkopimeää. Pakkanen syö aika nopeasti patterit otsalampusta ja akun puhelimesta. Tiedän myös, ettei Jämijärveltä pääse pois eksymättä - siellä on joku piinattu bermudankolmio, jonne olen eksynyt joka kerta kun olen ollut Jämillä etsinnässä. Tiedän, että Suomi on täynnä piilotettuja helmiä, jotka löytää ajelemalla valtateiden ulkopuolella.<br />
<br />
Etsijäkoiratoiminnan ansiosta tiedän lisäksi sen, että ihmisissä on yhteisöllisyyden voimaa ja halua auttaa toista hädän hetkellä. Ja se voima on valtava! Oon myöhään talvi-iltana ottanut epäuskoisena vastaan puheluita, joissa täysin tuntemattomat kiipeilyharrastajat tarjoavat apuansa alle puolen tunnin päästä siitä kun oon kysynyt kiipeilyseuralta mahdollisuutta tarkistaa eräs vaikeakulkuinen kallioalue. Ja kahden tunnin päästä siitä seurannut vierestä kun kiipeilijät laskeutuvat yötä myöten lumituiskussa kallioseinämää alas varmistaakseen, ettei kadonnut koira ole tippunut kalliolta alas.<br />
Oon nähnyt lukuisia ja taas lukuisia ihmisjoukkoja, jotka on tulleet auttamaan kadonneen omistajaa. Siellä on mm. muonitusmestaria, kipinävahtia, lappujen jakajaa, lastenhoitajaa, some-päivystäjää, loukutusapua ja karttavastaavaa. Kaikilla sama tavoite: saada karkuri kotiin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZ284N3UoSd97rDZiJp6zocMIgnX9hIMtEcVRIbcYdVmTdYJfMuvbbFVp5qnR9ReO_rdevbW7iFq45VDNBAul8u9KuShbe03-EwIeK7SDx-a8FYtAGLud0nIrLeH9YdZidb5hd1bH4L8Y/s1600/PB240096.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZ284N3UoSd97rDZiJp6zocMIgnX9hIMtEcVRIbcYdVmTdYJfMuvbbFVp5qnR9ReO_rdevbW7iFq45VDNBAul8u9KuShbe03-EwIeK7SDx-a8FYtAGLud0nIrLeH9YdZidb5hd1bH4L8Y/s640/PB240096.JPG" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Se upein asia tässä hommassa on ollut tuo koira, kumppani. Ipe. Jos me jossain ollaan onnistuttu, niin tässä. Meillä on ollut tähdet kohdillaan ja yksisarvisten pölyä matkassa. Oon niiiin niiin niiiiiiin kiitollinen tuosta koirasta ja tuolle koiralle, ettei mitkään verbaaliset sanat pysty sitä pohjatonta tunnetta kuvaamaan. Turha edes yrittää.<br />
<br />
Ollaan Ipen kanssa kai vähän samiksia; siviilissä herkkiä, mutta liivi päällä vahvoja virkanaisia. Ipe rakastaaRAKASTAA jälkihommia. Kun kutsu käy ja etsintäkeikkaa sovitaan puhelimessa, se tulee kuulolle ja tekee jo valmiiksi muistiinpanoja. <i>Lähetäänkö hommiin?</i> on kysymys, joka saa sen silmät loistamaan ja koko koiran kasvamaan viisi senttiä korkeammaksi kun se ravistelee itsestään supersankariominaisuudet esiin. Ipe on kuin Peter Parker, joka on arjessa sosiaalisesti vähän kömpelö nörtti, mutta pelastustrikoot päällä itsevarma ja tilannetajuinen toimija.<br />
<br />
Jos en itse olisi tätä kokenut, niin en koskaan olisi voinut kuvitella miten upeaa yhteistyö koiran kanssa voi olla. Minun ja Ipen yhteistyö ei perustu logiikkaan, järjestelmällisyyteen tai tavoitteellisuuteen. Monet tai lähes kaikki asiat, joita Ipestä jäljestäessä tulkitsen on ominaisuuksiltaan sellaisia, joista en voi koota koulutusmateriaalia tai edes siinä hetkessä rationaalisesti perustella niitä. Meidän yhteistyö perustuu siihen, että jossain matkan varrella me löydettiin toisemme järjen tuolla puolen ja sattumoisin siellä kulkee se kaikkein merkityksellisin ja arvokkain tietotaito. Intuitio.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP_m2hUknIubecpBcuuzgyLJJmuePMqfEhNdnFP2e_V_e_5OcSqzKqYlm3GZx0G4zJhHdIKw-sFpUu-iITCj4JcNlGTHAF0dZi4ISlTVb0NRk9N5FHOxLH4kQB-xOTTGGLViiG_H7At-A/s1600/ek_3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="593" data-original-width="599" height="632" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP_m2hUknIubecpBcuuzgyLJJmuePMqfEhNdnFP2e_V_e_5OcSqzKqYlm3GZx0G4zJhHdIKw-sFpUu-iITCj4JcNlGTHAF0dZi4ISlTVb0NRk9N5FHOxLH4kQB-xOTTGGLViiG_H7At-A/s640/ek_3.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Kiitos kiitos kiitos.</div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-72029592260486123342017-09-10T22:20:00.002+03:002017-09-10T22:21:56.657+03:00"Kympin työtä, pentu!"<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Jos otsikon lausahdus ei kuullostanut tutulta, niin on erittäin todennäköistä ettei taloudessasi asu Ryhmä Hau -fania. Meillä on yksi sellainen, vaikka omastakin takaa löytyy melkonen Hau-ryhmä, jolla on aina vauhti päällä. Vauhdista ja vaarallisista tilanteista huolimatta on pakko sanoa muutama sananen tästä pennusta noin niinkun töiden näkökulmasta. Kuten edellinen postaus varsin seikkaperäisesti kertoi, on arki pennun, pikkulapsen ja senioriremmin kanssa jokseenkin tapahtumarikasta. Jokapäiväisistä ärräpäistä huolimatta, voisin jopa ihan varovasti sanoa, että ehkä pahin kaaos on saatu kesytettyä ja päivä päivältä arki käy jouhevammaksi. Toisin sanoen, saan koko ajan lisää luottoa yhteiselämään Aikan kanssa, josta syntyvä varmuus tekee koirastakin rauhallisemman. Ei tarvihe hötkyillä, kun (ihmisen) stressitasot on saatu parempaan kuosiin.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1-XtyOBpu7Qy13lBa3-jWEf-tnobGHeKySThv_4eYLu-2XNOma0-UeLQuquHPLSoBPzz9S-N-qtbO7GZa0RPyBXnaH_c0cqgeOPyT4efxGjfJk_beGmo5nj9LPrGxJ37NiyT1586aF0U/s1600/P9040780-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1-XtyOBpu7Qy13lBa3-jWEf-tnobGHeKySThv_4eYLu-2XNOma0-UeLQuquHPLSoBPzz9S-N-qtbO7GZa0RPyBXnaH_c0cqgeOPyT4efxGjfJk_beGmo5nj9LPrGxJ37NiyT1586aF0U/s640/P9040780-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
Se, mikä on ollut alusta asti selvää, on tämän koiran työmotivaatio. Voi pojat, tää tyyppi on syntynyt suorittamaan! Koulutuksellisesti ollaan menty tähän asti semmosella 3x3min -kaavalla eli kaikki uudet "temput" on opeteltua aamu-, päivä- ja iltaruokaa syödessä. Sen enempää se ei ole vaatinut. Aika tarttuu aivan supernopeasti uusiin tehtäviin ja tarjoaa itse aktiivisesti.<br />
<br />
Oon ollut täysin yllättynyt siitä, kuinka kes-kit-ty-nees-ti näin pieni pentukoira voi tehdä hommia! Se ei sählää, turhaudu tai lannistu. Se on itsevarma ja innostunut. Se koittaa, koittaa ja lopulta voittaa. Se kestää jopa pienehköjä "agilitytreenejä" lelulla palkattuna ilman liiallista kuumumista tai ylimenoa. Yksinkertaisesti se haluaa tehdä tarkasti ja tehokkaasti töitä. Ja mikä parasta; TÄYSIÄ! Aika leikkii todella hyvin ja ainakin toistaiseksi luovuttaakin lelun helposti.<br />
<br />
Alla neljän viikon takaa hubailuvideo, jota nyt katsoessa oikein hämmästyn kuinka paljon se on tuosta kasvanut! Se oli ihan pieni pallero kuukausi sitten. Neljään viikkoon on näemmä mahtunut rutkasti jalkojen kasvattamista.<br />
<br /><br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/229582178?byline=0&portrait=0" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br /></div>
<br /><br />
Agilityyn ollaan alettu tekemään pohjia suuntakäskyille (vasen/oikea) ja wrapeille (tik/tak). Hassuteltu takaakiertoja pihassa ja vahvistettua yhdessä juoksemista. Tokon osalta ollaan juuri ja juuri saatu perusasentoa mallinnettua. Tällä viikolla tehtiin uusi aluevaltaus (jota ei vielä videoilla näy) kun otettiin Nose Workin eucalyptus käsittelyyn ja kolmannella sessiolla se puhinanuusku lähti käyntiin! Aikan kanssa on ihana tehdä yhdessä, kun se on niin motivoitunut kaikkeen mitä sille tarjoaa.<br /><br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/232249781?byline=0&portrait=0" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /><br />Vapaa liikkuminen metsässä, paljolti ihan umpi sellaisessa, on fysiikan kehityksessä meidän kulmakivi. Nyt marja- ja sieniaikaan me ollaan puoliksi asuttu tuossa takametsässä ja on ollut ilo huomata kuinka taitavasti Aika on alkanut käyttää kroppaansa. Kovistakin vauhdeista hallitsee vaivattomasti hyppyjä, arvioi etäisyyttä ja korkeutta järkevästi. Jotain sellaista, mitä ei vielä kuukausi sitten osannut niin menestyksekkäästi. Metsässä liikkuu uteliaasti, ei ole perskärpänen, muttei myöskään seikkaile ihan päättömästi kauas näköpiiristä. Itse asiassa tänään kävi ensimmäistä kertaa sellanen, että "hukkasi" meidät. Oltiin aika liki, mutta jotenkin touhuissaan sekoitti suuntansa. Kuulin kimakan haukahduksen ja voisin melkein vannoa, että se kysyi "missä ootte?!" Kun huikkasin "täällä!", tuli huojentuneen iloisena moikkaan ja jatkoi taas seikkailujansa.<br />
<br />
Vaikka Aika on enimmäkseen toiminnan naisia, osaa se myös rauhoittua. Viime viikolla eräänä iltana, melko stressaavan päivän päitteeksi, tein pienen eläinkokeen. Normaalin naksutteluhetken sijaan päätin kokeilla kuinka nopeasti se luopuu kaikesta toiminnasta. Otin ruokakupin, laskin sen maahan ja kävin istumaan viereen täysin passiivisena. Ainoa vihje oli jo Aikalle tuttu "jätä" eli ei saa mennä kupille ilman lupaa. Olin valmistautunut syväluotaavaan meditaatiohetkeen, mutta kellotin vain 8 minuuttia kun pentu nukkui kerällä minun ja ruokakuppinsa välissä! Paljon ja kaikkea se kerkesi siinä kahdeksassa minuutissa kokeilla ja tarjota, mutta hämmentävän nopeasti ymmärsi jutun juonen ja antoi asian olla.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Sama koira, kaksi eri puolta.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkoABz-i6uI3ukMkynvkjEs2ZdyzAQt5kGH4NYcuOQFsKK6vETP_xXMk9dt8s0PfuGryV8F4W8wbs4cmLLS4rrqbVzsE_uD0GqoMNPuPJRz6jFYyaxw5s8OXTO4hiRPV-jAD87G-agXZk/s1600/devilangel.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="654" data-original-width="1600" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkoABz-i6uI3ukMkynvkjEs2ZdyzAQt5kGH4NYcuOQFsKK6vETP_xXMk9dt8s0PfuGryV8F4W8wbs4cmLLS4rrqbVzsE_uD0GqoMNPuPJRz6jFYyaxw5s8OXTO4hiRPV-jAD87G-agXZk/s640/devilangel.jpg" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-45867294429404886022017-08-26T22:50:00.000+03:002017-08-26T22:50:40.575+03:00Ihanan kamala ja kamalan ihana pentuMä en ole vauvaihminen. Enkä pentuihminenkään. Aloitetaanko siitä?<br />
<br />
En ole koskaan potenut vauvakuumetta, vaan haaveillut lapsesta - toimeliaasta, hassuttelevasta ja ajattelevasta lapsesta. Musta on ihan parasta kun tuo jälkeläinen on nyt 2½-vuotias, se on niin huippu tyyppi ja sen kanssa on (suurimmaksi osaksi) älyttömän hauskaa. On päästy tiettyyn pisteeseen, jossa alun epävarmuudet ja pelot (<i>apuaa...miten tämmönen pidetään hengissä?</i>) on väistyneet ja on jonkinlainen luotto yhteistoimintaan. Mää ymmärrän sitä ja se ymmärtää mua.<br />
<br />
Sama pätee koirien kanssa. Ihan rehellisesti voin sanoa, etten mitenkään sydämeni kyllyydestä nauti tästä pikkupentuarjesta. Siis onhan koiranpennut ihania - varsinkin sillon kun ne nukkuu tai sukeltaa. Muuten elämä tommosen Aikapommin kanssa on toistuvaa tulipalojen sammuttelua. Okei, ehkä asiaan vaikuttaa kolme muuta koiraa ja yksi pikkulapsi, mutta suurimmassa osassa ns. <i>tilanteita</i> on yhtenä osapuolena mustavalkonen silakka. Itsereflektion tuloksena olen tullut johtopäätökseen, että suurimman epätasapainon aiheuttaa oma ja varsin henkilökohtainen epävarmuus. <i>Kuinka tätä käytetään? Miten tällä ajetaan? </i>Juuri kun kuvittelet löytänees saman aaltopituuden pennun kanssa, niin alkaa hirvee kohina ja signaali katkeilee. <i>Kuka sää oikein oot? Ja kuka mää oikein oon, kun oon sun kanssa? </i><br />
<i><br /></i>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-8Ths5qnsZQ_j3mZZq3fYy20gTSQ7a1crbZaWjntZswRYnowrSb2mavTMBErh-k8nE9J-cz2ZTbjye-U8h2HBH5v8_HNmSkJ8gTdY8_PylNsfoibtAMXdDa9ysrZJCNCCe2j6dmlLStc/s1600/P8240425-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-8Ths5qnsZQ_j3mZZq3fYy20gTSQ7a1crbZaWjntZswRYnowrSb2mavTMBErh-k8nE9J-cz2ZTbjye-U8h2HBH5v8_HNmSkJ8gTdY8_PylNsfoibtAMXdDa9ysrZJCNCCe2j6dmlLStc/s640/P8240425-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
Mä muistan kun Ipe tuli ja se pentuhärdelli alkoi, niin itkin eräänäkin päivänä ja mietin ihan tosissani, että palautan sen. Nyt en oo kertaakaan itkenyt, enkä harkinnut palauttamista. Eli näistä lähtökohdista asiathan on hirveen hyvin! Rationaalinen-minä tietää, että tää pentuaika on ohi ihan yhdessä hujauksessa ja aika kultaa muistot. Mutta kun pahin hepuli on päällä ja yrität pelastaa seniorikansaa johonkin pennun tavoittamattomiin samalla kun lapsen nujupaini tulokkaan kanssa lipsahtaa puolivahingossa huutoitkun puolelle ja sitten kädet verinaarmuilla evakuoit kaikki loput elolliset pienen krokotiilin tieltä, niin...<i>*huokaus*</i>...voi Aika, kyllä nämäkin muistot vielä kultaantuu.<br />
<br />
Tuntemattoman ja keskeneräisyyden sietokykyä, sitä elämä pennun kanssa vaatii. Ja varmaan vähän uskallusta tehdä virheitä. Aikan kanssa olen kerennyt kompuroimaan jo varsin monta kertaa. Suurimmat epäonnistumisen tunteet liittyy tilanteisiin, joissa pentu tekee jotain kiellettyä/vaarallista/ärsyttävää ja tilanteita seuraaviin palautteen antoihin. Kun palaa käämi.<br />
<br />
Kuten aikaisemmassa postissa kerroin, Aika on melkosen viilee kaveri. Se ei ole erityisen herkkä tai pehmo. Se on semmonen itsevarma asennemuija, joka ei korviansa lotkauta kun sille latelee perkeleitä. Jos historian olisi mulle jotain pitänyt opettaa, niin sen että kovaan ei kannata vastata kovalla. Fannin kanssa käytiin kantapään kautta liian monta taistelua kunnes löysin tien kovan muijan kuoren alle. Se tie oli nimittäin rakkaus. Ja kuinka ollakkaan, Aikalle toimii se sama satu. Kun se pöljäilee, niin lempeän lujasti ohjaten saan kaikkein parhaimman vasteen.<i> Rauhoitu, nyt menee vähän liian kovaa.</i><br />
<i><br /></i>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Parasta tuossa pentupentusessa on se, että se haluaa ihan hirveen lujasti tehdä asiat oikein. Jos se vain tietää mitä se oikein on. Niska/perse -otteet ja perkeleet ei sitä totisesti sille kerro. Siksipä tarvitsen tonnikaupalla pitkää pinnaa ja ymmärrystä, jolloin on edes teoreettinen mahdollisuus olla lempeä ja kunnioittava. Aika on nimittäin kuin pieni kouluhäirikkö, joka on kuitenkin sisimmältään ihan hikari. Kun sitä arvostaa ja sille antaa luottamusta, se alkaa loistaa. Ja sitten se loistaakin kirkkaasti.<br />
<i><br /></i>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-VGXX1-dwyywzwL_1uN-2DRE2gnMjmYzH6cNWx5iNz0ub2sQ5urfE-tOsHMKgBxS6JgLjdnTPrGZSZHMbcusEiB84e21x-JDVikNDZn_yCVf-thkX9zH9CnHxMQaNlndGxBzcLYgX2Gc/s1600/P8240437-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-VGXX1-dwyywzwL_1uN-2DRE2gnMjmYzH6cNWx5iNz0ub2sQ5urfE-tOsHMKgBxS6JgLjdnTPrGZSZHMbcusEiB84e21x-JDVikNDZn_yCVf-thkX9zH9CnHxMQaNlndGxBzcLYgX2Gc/s640/P8240437-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<i><br /></i>Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-85756830237778559132017-08-20T16:59:00.000+03:002017-08-20T16:59:02.819+03:00Pakka sekaisinKun kahdeksan vuotta kimpassa olleeseen laumaan tulee uusi muuttuja, menee pakka sekaisin väistämättä. Joillakin uusi pentu ravisuttaa dynamiikkaa kaksi päivää, toisilla kaksi viikkoa, joissain tapauksissa lauman varaus muuttuu lopullisesti. Kun ajatusta uudesta pennusta esiteltiin perheemme hallituksessa, oli toinen hallituksen varsinaisista jäsenistä huolissaan etenkin Fridan ja Fannin hyvinvoinnista. Hänen ehdotuksensa olikin, että uusi koira voisi tulla vasta kun pienistä aika jättää. No pentu kuitenkin tuli, koska demokratia (ei toimi). Että semmonen hallitus.<br />
<br />
Meillä on pian kuukausi takana neljän koiran arkea, eikä se nyt mitään ruusuilla tanssimista ole ollut koko aikaa. Ei sen puoleen, ei nuo ennakko-odotuksetkaan olleet erityisen ruusuisia. Suunnitelmallisilla arkirutiineilla ja ripauksella onnea päivät sujuu suhteellisen jouhevasti ja kaikki ovat hengissä päivän päätteeksi. Se on aina plussaa. Mutta on toki niitäkin hetkiä, kun paska osuu tuulettimeen ennen kun kerkeet kissaa sanoa, jolloin pistät vaan silmät kiinni, kädet kyynerpäitä myöten ristiin ja toivot parasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHDOqwkPE-lXchc7bz9OOY3_YChJmYAno6ivD1tpz98OMmLu8gRTU2t_av6aqH8JyOFuwR1mpKIHozJq9ELCBvy2zlPJKxpGJf2aFG3MnRh8M3aTRXZtSilMF3GsYFOnmgaR6kPvzU-Q0/s1600/1_P8130229.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1182" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHDOqwkPE-lXchc7bz9OOY3_YChJmYAno6ivD1tpz98OMmLu8gRTU2t_av6aqH8JyOFuwR1mpKIHozJq9ELCBvy2zlPJKxpGJf2aFG3MnRh8M3aTRXZtSilMF3GsYFOnmgaR6kPvzU-Q0/s640/1_P8130229.jpg" width="504" /></a></div>
<br />
<br />
Aloitetaan nyt vaikka siitä tosiasiasta, että Aika ei ole mitenkään erityisen pehmeä pentu. Henkisesti. (Fyysisesti se on tosi ihanan pehmeen ja pusuteltava.) Esimerkiksi jos ruoasta on kyse, niin se. ei. anna. yhtään. jälkeen. Ajokoiramies-isäni ihasteli sen luonteenlujuutta, kun Aika antoi luuta syödessään lähdöt lähes 65-senttiselle venäjänajokoiralle. Tuumasi, että Aikasta tulisi hyvä kettukoira, jos olisi ajokoira. Niin. Kun tuollasen tahtonaisen istuttaa meidän laumaan, niin väkisin joku on helisemässä.<br />
<br />
Frida vanhimpana on tullut aika poljetuksi. Frida on epävarma ja mukavuudenhaluinen. Se ei pidä hötkyilystä eikä liiallisesta ilakoinnista. Ihan nappipari pennun kanssa siis! Not. Suoraan sanoen en edes yritä saada niistä kavereita, vaan pyrin jonkinlaiseen kaaoksen tasapainoon niin, että Frida saisi mahdollisimman paljon omaa rauhaa. Aika varsin välkkynä kaverina huomasi hyvin nopeasti Fridan epävarmuuden ja yrittää häikäilemättömästi käyttää sitä hyväkseen. Se ei käy päinsä - siinä menee raja. Jatkuvan kieltämisen sijaan pyrin luomaan tilaisuudet kiusaamiselle mahdottomiksi eli eivät ulkoile samaan aikaan. Sisällä elävät suhteellisen rauhallista rinnakkaiselämää.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKKLYCZMtpmpPO5b0CbH7t7fb8EFNhF-opksbFZ5eiE_Uy3pvhM7wRCkCNrMQZlUDUKP8xooFPRYDyGBEEwarJSCl3FeKuxx01GSqRxnOMTxb1wqwUhyoNgIVYr_ZZ1UwKcrSxVed3g_M/s1600/P8020193.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1016" data-original-width="1500" height="432" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjKKLYCZMtpmpPO5b0CbH7t7fb8EFNhF-opksbFZ5eiE_Uy3pvhM7wRCkCNrMQZlUDUKP8xooFPRYDyGBEEwarJSCl3FeKuxx01GSqRxnOMTxb1wqwUhyoNgIVYr_ZZ1UwKcrSxVed3g_M/s640/P8020193.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Fanni on ollut porukan musta hevonen. Iloinen yllätys. Jo Aikan kotiutumisiltana Fanni leikitti pentua hippajuoksulla ja säännöllisen epäsäännöllisesti yllyttää Aikaa hepulijuoksuihin pihamaalla. Fanni osaa hyvin pitää puoliaan ja on itsevarma. Ei se mitään BFF-valoja ole Aikan kanssa vaihtamassa, mutta on silleen suht luontevasti ottanut tän mustavalkoisen pyörremyrskyn vastaan. Pahoin pelkään, että Aikan kasvaessa Fannin auktoriteetti vähenee kun massa-alivoima on väistämätön tosiasia. Ruokajuttujen kanssa saa olla todella tarkkana, Fanni ja Aika on pari kertaa ottanut yhteen <u>tyhjän lautasen</u> vuoksi. Meillä kun on tapana, että koirat esitiskaa ruokalautaset ja vanhasta tavasta on laittanut ne vaan lattialle odottamaan virkaintoisia tiskaajia, niin Aikan ja Fannin sattuessa samalla apajalle onkin syntynyt ihan ilmiriita. Ja kumpikaan ei anna periksi eli olen joutunut erotuomarin hommiin aika liukkaasti. Nyt kun ovat vielä jossain määrin samaa kokoluokkaa niin ei ole sattunut mitään, mutta en halua koittaa samaa tilannetta sitten kun Aika on 10+ kg. Omat ruokansa syövät visusti portin eri puolilla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDBEEuPwjwa8eO4mOX2oM8TRl9BcphMDtQFYPWydmYmKtr4q-_0rk_ncz3rj64B5PAdpNIfkqVx2gYyUpV_zWw1yG2aec6v7Ql3NW4CKdaQknvMEN8ZruZSay97LyAzHy2Uus3cTq3_Qk/s1600/P7210350.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDBEEuPwjwa8eO4mOX2oM8TRl9BcphMDtQFYPWydmYmKtr4q-_0rk_ncz3rj64B5PAdpNIfkqVx2gYyUpV_zWw1yG2aec6v7Ql3NW4CKdaQknvMEN8ZruZSay97LyAzHy2Uus3cTq3_Qk/s640/P7210350.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Ipekin on ollut pieni yllätys. Jo ennalta oli selvää, että Ipe ei pidä pennuista. Ei siis mitenkään päin. Pehmeänä ja vähän epävarmana se ei kai oikein osaa toimia niiden kanssa tarpeeksi jämäkällä itsetunnolla ja sen vuoksi mielummin väistää kokonaan. Aikan sulavalinjainen pentuolemus ei ole ollut poikkeus. Ipe ei pidä Aikasta. Positiivinen yllätys tässä on ollut se, miten <i>vähän</i> se ei pidä siitä. Ulkona kulkevat rinnatusten ongelmitta, mussuttavat vieretysten mustikoita metsässä ja elävät rentoa rinnakkaiselämää. Yhteiselämästä ei kuitenkaan voi vielä puhua. Sisällä homma on vähän jännitteisempi. Ipe helposti ahdistuu jos Aika tulee liian lähelle, jolloin pyrkii poistumaan paikalta mahdollisimman pian. Pari ekaa viikkoa Ipe ja Aika elivät sisällä portin eri puolilla, mutta nyttemin ihmisten ollessa kotona koko lauma elää samassa tilassa. Poikkeustilanteen koittaessa (iltavilli tai muu pentuhepuli) heikoimmat (Frida) ja lyhythermoisimmat (Ipe) ohjataan turvallisempaan lokaatioon. (Tai kaaoksen aiheuttaja pistetään pihalle.)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWXGAXVeHVaJkBrS6HEGvOgGPBe0I2ZCZ7plfmOdwwa9KKwdDKPPGtpA0HttAAqPt3NXUEEDNFSrhVqgJQjv8w99MNR-n1Y-JwC4X1hWbXFTroSyT3kE5rwKqJ5YRDrbTHPISchMM-_Pk/s1600/IMG_20170817_221918_378.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWXGAXVeHVaJkBrS6HEGvOgGPBe0I2ZCZ7plfmOdwwa9KKwdDKPPGtpA0HttAAqPt3NXUEEDNFSrhVqgJQjv8w99MNR-n1Y-JwC4X1hWbXFTroSyT3kE5rwKqJ5YRDrbTHPISchMM-_Pk/s640/IMG_20170817_221918_378.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Meidän laajennettuun laumaan kuuluva Olga the ajokoira puolestaan on aivan rakastunut Aikaan. Ja Aika rakastaa Olgaa. Harmillisesti kokoero on vielä niin valtava, että leikkipainia on vaikea saada tasapainoiseksi. Vaikka Olga leikkii suhteellisen nätisti, niin vuosikkaan ajokoiran elämänriemu pirskahtelee väkisin vähän liian kuplivasti. Sen vuoksi ajokoiran ja paimenen leikit on tiukasti valvottuja. Ehkä suloisinta ikinä on se, että Olga kirputtaa Aikaa - oikein silleen antaumuksella.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoYsjm9R71AWeS4tUfO0VDWOK8ZcXjC_ZdmzBQfDSBVwt1znYnm1LpKHt7XU5PKMlkcnA3U8JxEO4PsjaHor7Iy6RGwlOd5_01yIasWz6i-jlpZWbz_cLlXnSmbOb0_dsDZ2cETx5kUCk/s1600/1_P7270225.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhoYsjm9R71AWeS4tUfO0VDWOK8ZcXjC_ZdmzBQfDSBVwt1znYnm1LpKHt7XU5PKMlkcnA3U8JxEO4PsjaHor7Iy6RGwlOd5_01yIasWz6i-jlpZWbz_cLlXnSmbOb0_dsDZ2cETx5kUCk/s640/1_P7270225.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Samalla kun viimeistelin tätä tekstiä, löysin selkäni takaa alla olevan näyn. Toivoa siis on. Aina on toivoa.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY-LJQHiRrRfjwI1F3YMUQtHwqAMlsoXhrtXKrxbpHO9YC5D4zaQ2edNCUcUMEQeUodNoF2wB6pICsnWAJmO9eogKZS7ED1NJw1FinPr8er3eylQK1LqlA8tCnR7YqtKCxPd7ybfm68-s/s1600/P8200416-01.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY-LJQHiRrRfjwI1F3YMUQtHwqAMlsoXhrtXKrxbpHO9YC5D4zaQ2edNCUcUMEQeUodNoF2wB6pICsnWAJmO9eogKZS7ED1NJw1FinPr8er3eylQK1LqlA8tCnR7YqtKCxPd7ybfm68-s/s640/P8200416-01.jpeg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-67189488701855406482017-08-05T13:42:00.001+03:002017-08-05T13:44:14.056+03:00Odottavan Aika on pitkä<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixq4ClwEtbWY-CSnzOc9H0zPB4uNveANRM1F5_806C0QIC4Lb1Xx-0T1HctS9H-TJDBKGNQqtyaKsU9OHMQwxEYzYDpF99rYX5cKbeolep-BcjD_40HKypW_oRhDZQee2QX3YcYlM0gb4/s1600/P6180361.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixq4ClwEtbWY-CSnzOc9H0zPB4uNveANRM1F5_806C0QIC4Lb1Xx-0T1HctS9H-TJDBKGNQqtyaKsU9OHMQwxEYzYDpF99rYX5cKbeolep-BcjD_40HKypW_oRhDZQee2QX3YcYlM0gb4/s640/P6180361.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">3-viikkoinen Aika</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Koko stoori lähtee liikenteeseen pitkästi viime vuosikymmeneltä. Olin tuore chihuahuanomistaja ja siihen aikaan niin aktiivisella rotufoorumilla tutustuin harrastajiin ympäri Suomen. Chihuahuoita siunaantui se kolme kappaletta ja Fannin ollessa ihan pienen pieni, eli elettiin vuotta 2007-2008, innostuin ihan toden teolla agilitystä. Hyvin pian kävi selväksi, että vähän häreempi harrastuskoira on saatava, joten lapsuudenhaave bordercolliesta (kiitos <i>Babe, urhea possu</i> - back in 1996) alkoi tuntua yhä todellisemmalta vaihtoehdolta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Samoihin aikoihin tutustuin <a href="http://lsbordercolliet.blogspot.fi/">Saijaan</a>, aiemmin menestyksekkäästi chihuja kasvattanut ja sittemmin maksikoiriin siirtynyt agilityharrastaja. Käytiin chihuporukalla Saijan agilitykoulutuksessakin ja sain kokeilla hänen Riepu-malia radalla. Maksikoiran tuntuma hyppysissä oli niin päräyttävä, että oman maksikoiran hommaaminen oli enää vain ajan kysymys. Vuoden 2008 agilityn MM-kisat skabailtiin Helsingissä ja muistan istuneeni katsomossa Saijan kanssa ja keskustelleeni bordercollien hankinnasta. Saija oli juuri lennättänyt Englannista <a href="http://lsbordercolliet.blogspot.fi/p/viuhka.html">Viuhkan</a> ja ohjeisti katsomaan (edes osin) työlinjaisia pentueita jos ensisijaisesti harrastuskoiraa mielin. Sen vuoden viimeisenä päivänä syntyikin sitten Ipe ja loppu on pitkälti luettavissa tästä blogista.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTLG4KWPh9Wh62joSy_BKuQdI0PA-oqaE2bgpAJDKmKwToKGsJVS4x9aQFLEucZJEoUsn-aiWdQaHjJMH2sKlpUICdsjakj4wXXTSxjpIaf0MyFvvZNJjOcYBqwC8QFg6rtNYNj1bDghs/s1600/20227673_10155686436563856_1648406633_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTLG4KWPh9Wh62joSy_BKuQdI0PA-oqaE2bgpAJDKmKwToKGsJVS4x9aQFLEucZJEoUsn-aiWdQaHjJMH2sKlpUICdsjakj4wXXTSxjpIaf0MyFvvZNJjOcYBqwC8QFg6rtNYNj1bDghs/s640/20227673_10155686436563856_1648406633_o.jpg" width="480" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">3-viikkoinen Aika</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kun Ipe tuli ja päästiin aktiivisen harrastamisen makuun, niin tiesin että bordercollie on <i>se mun rotu</i>. Ei se vaihtamalla tästä enää parane. Alusta asti oli kovin selvää, että joskus tulevaisuudessa tulee uusi bordercollie perheeseen, joten itkin suurin piirtein verta kun kuulin, että Viuhka astutetaan <a href="http://www.zeljkogora.com/tip.html">Tipillä</a>. Ipe oli vasta parivuotias, keskenkasvuinen myöhäisjunnu, joten uuden pennun aika ei todellakaan ollut vielä käsillä. Onneksi Saijalle jäi pentueesta narttu kotiin kasvamaan. Ja aikamoinen narttu siitä kasvoikin. <a href="http://lsbordercolliet.blogspot.fi/p/voltti.html">Voltti</a> on yksi mun all time favorite bortsuista - sairaaan upeesti liikkuva bc. Silloin päätin, että tuosta linjasta haluan jonakin päivänä koiran.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5y4bi8v7G9HsvFL9TCRyL066kAVHbPEXt0EKVs76xhPH1doNzA6-jC5ZMRVK85Zlna0awTFchMfnFYEcvNBstX35_-mSRENM5ifg9yEcJzsEld-yOG0QAglnebjB0rlD5o47nXoz2Pzo/s1600/P6180468.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5y4bi8v7G9HsvFL9TCRyL066kAVHbPEXt0EKVs76xhPH1doNzA6-jC5ZMRVK85Zlna0awTFchMfnFYEcvNBstX35_-mSRENM5ifg9yEcJzsEld-yOG0QAglnebjB0rlD5o47nXoz2Pzo/s640/P6180468.jpg" width="480" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Voltti</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Voltti ja Voltin Pirkko-sisko saivat ensimmäiset pentueensa juuri samoihin aikoihin kun itse lisäännyin, joten koiranpennun ottaminen siihen ihmispennun rinnalle ei tuntunut ihan parhaalta mahdolliselta vaihtoehdolta. Pari vuotta kului ja säännöllisen epäsäännöllisesti utelin Saijalta tulevia pentuesuunnitelmia. Kunnes tämä nykyinen pentue ajatustasolla varmistui ja varsinainen odottaminen alkoi. Urokseksi valikoitui <a href="https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=ER57092/07&R=297">Ässä</a>, joka ei ole mikään tusinakoira. Siitä kertonee jo kilometrin pituinen tittelirivistö. Monitoimikone.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Oletettavissakin oli, että pennuille riittäisi halukkaita ottajia enemmän kuin pentuja tulisi, joten voinette kuvitella jännityksen määrän kun eräänä aurinkoisena toukokokuun perjantaina pennut syntyivät. 2u + 4n. Narttujonossa odottavalle sukupuolijakauma oli enemmän kuin mieleinen - olin pakahtua onnesta kun Saija ilmoitti, että jos kaikki sujuu pentujen kanssa hyvin niin voin tarjota yhdelle nartulle kodin.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSxyCT-7EUahzDfAGAXrfqKXQgn_B-XL6siubMpathRx1GVDGXNfQKXxJP4Cu9cyG7EOvKgsMkts3GIj6SNGYdwxmFmBx7CI66rC7VaK7CAoEa59PnETReaR1OKWLW8JhH1bprFkiUoa0/s1600/P7120262.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSxyCT-7EUahzDfAGAXrfqKXQgn_B-XL6siubMpathRx1GVDGXNfQKXxJP4Cu9cyG7EOvKgsMkts3GIj6SNGYdwxmFmBx7CI66rC7VaK7CAoEa59PnETReaR1OKWLW8JhH1bprFkiUoa0/s640/P7120262.jpg" width="480" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">6-viikkoinen Aika ja 1637-viikkoinen Laura</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kun ensimmäiset kuvat vastasyntyneistä saapuivat, taisin kommentoida ensitöikseni, että "nuo naamapuolet kyllä sykähdyttää aina". Kun kävin kolmeviikkoisia penneleitä ensimmäistä kertaa katsomassa, tuli se samainen naamapuoli syliin ja otti kovin tyytyväisenä pienet nokoset. <i>Ok, tää on mun lemppari</i>. Suosikkiasema vahvistui entisestään, kun lähes jokaisessa videossa, jonka pennuista näin, oli tää ko. pentu nuuskuttamassa vimmatusti paikkoja. Nenätyyppi. Luonteeltaankin pentu oli Saijan mukaan sen oloinen, että pärjäisi lapsiperheessä, joten niimpä se sitten muutti meille.<br />
<br />
Seitsemän vuotta siinä vierähti, että alkuperäisestä unelmasta tuli todellisuutta. Kaksi viikkoa pentuarkea takana ja ehkä kuustuhatta kertaa oon kironnut noita teräviä hampaita ja iltavillihepuleita, mutta sitten se toinen puoli... Kun on ruoka-aika ja naksu otetaa esiin, niin pentu on niiiin pätevä ja sinnikäs ja iloinen ja kekseliäs ja aktiivinen ja ja ja. Niin ihana. <3 En malta oottaa, että se vähän kasvaa ja sen kanssa pääsee ihan kunnolla touhuamaan. Onhan se jo 4½-kiloinen.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Kiitos Saija! </div>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwPS1dL2TvXzudNY0XJsGfBNp4JTqJuRVcRvI50d2uxP8hyphenhyphenGOzjOaYKemA5lsursxaUo5PI5rVXvO_k6EAMntLPD0RNVwLk8W6nB2alPZWXx3ca62sZaafUaipCZfpQ0LWSsfqnFq0Ubs/s1600/P7120234.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhwPS1dL2TvXzudNY0XJsGfBNp4JTqJuRVcRvI50d2uxP8hyphenhyphenGOzjOaYKemA5lsursxaUo5PI5rVXvO_k6EAMntLPD0RNVwLk8W6nB2alPZWXx3ca62sZaafUaipCZfpQ0LWSsfqnFq0Ubs/s640/P7120234.jpg" width="480" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Juniorit</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-34083412767261021052017-07-21T21:31:00.001+03:002017-07-21T21:31:50.113+03:00Aika on tullut. Kotiin.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKwUnZ9wdDVDhJC2K0lxRFLdRDYMdS1aOfY8bhLFb_QJ6kgKkdk03xmfnhPUu1Vvb4-unlx12kezsvJPcr0SSOlXxwi1QDo0ZWq_mOKdK4szf2QYmgXmw8NPBZ-hyJ3JdLHHaQfougmRo/s1600/P7210195.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKwUnZ9wdDVDhJC2K0lxRFLdRDYMdS1aOfY8bhLFb_QJ6kgKkdk03xmfnhPUu1Vvb4-unlx12kezsvJPcr0SSOlXxwi1QDo0ZWq_mOKdK4szf2QYmgXmw8NPBZ-hyJ3JdLHHaQfougmRo/s640/P7210195.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNkf_wRpOsYHKconCkKQ_6ZASQtG2DKhqOdv_uCb4ReOYiKnNCimvlh1SXhN6Mb56sS5CPFna85XEt49MTEkWIko-39DMPDT5lztcpZjfJkuqUpOsisQRaYKejc4mfgepgyqSFwTAQlrA/s1600/P7210324.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNkf_wRpOsYHKconCkKQ_6ZASQtG2DKhqOdv_uCb4ReOYiKnNCimvlh1SXhN6Mb56sS5CPFna85XEt49MTEkWIko-39DMPDT5lztcpZjfJkuqUpOsisQRaYKejc4mfgepgyqSFwTAQlrA/s640/P7210324.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
Meillä on pentu. Vihdoinkin meillä on pentu. Tuntuu uskomattomalta edes kirjottaa tästä, mutta totta tosiaan; oon liki yhdeksän vuoden tauon jälkeen tilanteessa, että sydän pamppaillen katselen pientä rääpälekoiraa ja mietin malttamattomana minne kaikkialle meidän yhteiset seikkailut tulee meitä viemään tulevina vuosina. Jännittävää ja kauhistuttavaa, mutta eniten toiveikasta ja ihanaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhurV7pHLjQH_Db0th2lup-AeV8MHFK_CVfluLXU2WCZFa77RKnhMkqVlA48dJ0kaZ6_FrD_WVHWWsGh9hvW7dRORUn4GjHEcqqjej1HQXW0WH9tgH0xDg4NDupWHCq68wj5A5Exd5RmAM/s1600/P7210363.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1009" data-original-width="1449" height="444" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhurV7pHLjQH_Db0th2lup-AeV8MHFK_CVfluLXU2WCZFa77RKnhMkqVlA48dJ0kaZ6_FrD_WVHWWsGh9hvW7dRORUn4GjHEcqqjej1HQXW0WH9tgH0xDg4NDupWHCq68wj5A5Exd5RmAM/s640/P7210363.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4K9qq2JCXpzr6zc3w9eKfEvQuMzLWMMRIcDCy9B_0EQneSsorz7ZrJJh6HFhp5WwbKJU7iIPZ6vqrdvf_wPrPyPBOHchABGmafsdKTuSIC_Sr7uG0Nyg7gQMDwJaIidHACNqwvr_aIg4/s1600/P7200306.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4K9qq2JCXpzr6zc3w9eKfEvQuMzLWMMRIcDCy9B_0EQneSsorz7ZrJJh6HFhp5WwbKJU7iIPZ6vqrdvf_wPrPyPBOHchABGmafsdKTuSIC_Sr7uG0Nyg7gQMDwJaIidHACNqwvr_aIg4/s640/P7200306.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
Mistä, miten ja miksi pentu tuli on ihan oman postauksen paikka. Halusin kuitenkin ensitöikseni, näin reilu vuorokauden pennunomistaja, tulla kertomaan, että UFFIen uutisissa kääntyi juuri uusi, tuore sivu. Seikkailu alkakoon!<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b>A I K A</b> </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLIjjHdWQEU9kChqepyoi_OuTjLpGYRWwKmkVa1p6pG1vjeivmVYKwMe57B85SwxBE3nGHmMqaSk_kgRAeoJTn29WaAOOAG2GHLx_ik_hMPq0lyL6_Qmifh1paaRlUxBQ5FGt5JmDc0WM/s1600/20257809_10155685051978856_1501079370_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1184" data-original-width="888" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhLIjjHdWQEU9kChqepyoi_OuTjLpGYRWwKmkVa1p6pG1vjeivmVYKwMe57B85SwxBE3nGHmMqaSk_kgRAeoJTn29WaAOOAG2GHLx_ik_hMPq0lyL6_Qmifh1paaRlUxBQ5FGt5JmDc0WM/s640/20257809_10155685051978856_1501079370_o.jpg" width="480" /></a></div>
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-25322009981739096602017-07-17T14:33:00.000+03:002017-07-17T17:05:27.109+03:00Jäniskoiran vuosi<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ja taas päivitin blogia. Syökö välittömämpi, lähes live sosiaalinen media näin paljon bloggausmotivaatiota vai onko se vaan mää? Tuntuu kuitenkin, että monen muunkin ennen-niin-aktiivinen blogi on päässyt vähän pölyttymään. Mutta ei kai koskaan ole liian myöhäistä jatkaa siitä mihin aikoinaan jäi? Ja vaikka olisikin, niin nousen tästä nyt nilkuttaen ja jatkan matkaani kuin mitään ei olisi tapahtunut. (Paitsi on.)</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kuten se, että se venäläinen punakone, joka muutti Karstulaan viime vuoden elokuussa on jo 1-vuotias ajokoirahulligaani, joka dominoi massaylivoimalla ja loistaa järjettömyydellään. Olga, tai kuten vanhempani sen kirjoittavat; Olka, on aika hulvaton maantiejyrä. Jäniskoira otti ja venähti ihan huolella. Tuo Fridan kanssa tasatahtia töpsöttelevä pentukoira on enää vain kultainen muisto ja tilalla on semmonen vajaa 65-senttinen lihasköntti. Ipe ei ole pärjännyt sille vauhdissa enää pitkään aikaan. (Se ihan jonkin verran kiristää seniorin mieltä.) Ja riistaviettikin roihahti jossain kohtaa niin kuumaksi, ettei rento ja huoleton irtopito pihassa ole enää mahdollista. <i>Meni jo.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
e l o k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnjUnEEaioWPNsygd0FcYByFtNmZtUtHWnIsp_0E9B_FrUCZvswj8MQL6MVcfM6pblhCTMOkS5VlVfpML5bbh9k5UG0XPUma21bXnNH7IhmEdLOWXa2bC8apG0jXbAYoyDwxAHjdSttUU/s1600/Untitled1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnjUnEEaioWPNsygd0FcYByFtNmZtUtHWnIsp_0E9B_FrUCZvswj8MQL6MVcfM6pblhCTMOkS5VlVfpML5bbh9k5UG0XPUma21bXnNH7IhmEdLOWXa2bC8apG0jXbAYoyDwxAHjdSttUU/s640/Untitled1.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhho7skb1taOMZIU5CDnF5mCjgVTiq7nxRH8kj586qgGOfNeyfouwIjrh8OkPPrI7SHsVbIDZ30tS3u_g8XffWXeY4bXH3FQi1Lvlh_ysAMNO5IIUbC_r2xJeAZU5EFtjh37YVXZw4x25E/s1600/Untitled3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhho7skb1taOMZIU5CDnF5mCjgVTiq7nxRH8kj586qgGOfNeyfouwIjrh8OkPPrI7SHsVbIDZ30tS3u_g8XffWXeY4bXH3FQi1Lvlh_ysAMNO5IIUbC_r2xJeAZU5EFtjh37YVXZw4x25E/s640/Untitled3.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJHSjg0Smc96d3ktiRJN-3FNCNnbJMAL0h7cpdKIXYmv7t-l797l7ZfyUkAiFJGocQQ135a7VP48TY3g3jJo6MqJhmZI6ziP4AGUE9cU8nGcvEUUkn6U2R8xmUIAo6FsH8A-cwsTkNH78/s1600/Untitled4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJHSjg0Smc96d3ktiRJN-3FNCNnbJMAL0h7cpdKIXYmv7t-l797l7ZfyUkAiFJGocQQ135a7VP48TY3g3jJo6MqJhmZI6ziP4AGUE9cU8nGcvEUUkn6U2R8xmUIAo6FsH8A-cwsTkNH78/s640/Untitled4.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbUg47MN5HdOv7vA4TbQHesqnV-7gXfMsIEhzB1Xf0nD54du5r5rzn13C3QFpIfqefkoWXMBC7XSZN31nEPgciVRYCg0n1AWP1_jMEokav53cq3-KJ3nHpXtzOKL6mRUVEbVE_BSEOCpQ/s1600/Untitled5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbUg47MN5HdOv7vA4TbQHesqnV-7gXfMsIEhzB1Xf0nD54du5r5rzn13C3QFpIfqefkoWXMBC7XSZN31nEPgciVRYCg0n1AWP1_jMEokav53cq3-KJ3nHpXtzOKL6mRUVEbVE_BSEOCpQ/s640/Untitled5.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
s y y s k u u</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPdg_nic6KVAVYE4UnJheq9sjPBXGK8gvEJVjCphSV4bO6cEK5_NrdaNRzN0-drnI5lmd74V94n3vAnd42R9Db-Lg5sRe36aTXSM7CwZdxcOprnHcmVgI4_Q5eskiiCeQluMGtkQLratc/s1600/P9270440.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPdg_nic6KVAVYE4UnJheq9sjPBXGK8gvEJVjCphSV4bO6cEK5_NrdaNRzN0-drnI5lmd74V94n3vAnd42R9Db-Lg5sRe36aTXSM7CwZdxcOprnHcmVgI4_Q5eskiiCeQluMGtkQLratc/s640/P9270440.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
m a r r a s k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwRTOUUjd2gqkLk2F4eAeWXMEd7rsivIb3w5BwbyuDyYmIGvYnUAuZhrzrBtlOR5J6HZ6Tza_zpp1_1tKHzDJewZYdQmm4UNLp4MuM9XvMzShVMw-ztdc4BzhZjuR59I06Bum1Ssm1ACo/s1600/PB130327.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwRTOUUjd2gqkLk2F4eAeWXMEd7rsivIb3w5BwbyuDyYmIGvYnUAuZhrzrBtlOR5J6HZ6Tza_zpp1_1tKHzDJewZYdQmm4UNLp4MuM9XvMzShVMw-ztdc4BzhZjuR59I06Bum1Ssm1ACo/s640/PB130327.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
j o u l u k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyLWNSWlDZwIwaDKUaWhrMATYnuzQ2NFKG4l9riffFcqWJANcVJW-599FXB7dcLFgZ1UOZfNLCNL3ueVapz8ePhDp7sFbFgs5M8ONzyNaU9FNfI8nlirAHUTXZ3mRPiULltjnYF3MHwy0/s1600/PC260461.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyLWNSWlDZwIwaDKUaWhrMATYnuzQ2NFKG4l9riffFcqWJANcVJW-599FXB7dcLFgZ1UOZfNLCNL3ueVapz8ePhDp7sFbFgs5M8ONzyNaU9FNfI8nlirAHUTXZ3mRPiULltjnYF3MHwy0/s640/PC260461.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
t a m m i k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDu38zEimPT0kmeyV3yWVcjpgO7DSL-F7KZU5MgJEGQ3veIthIRgazXtnNaSZfjUcSLGC74cPpZ6KBhjFnxfpYWTsCPSUzy9uvTWBk2VDjeZYHq6okaZY8zV6lbZ1yelxMrPKwdKrLkeA/s1600/P1150150.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDu38zEimPT0kmeyV3yWVcjpgO7DSL-F7KZU5MgJEGQ3veIthIRgazXtnNaSZfjUcSLGC74cPpZ6KBhjFnxfpYWTsCPSUzy9uvTWBk2VDjeZYHq6okaZY8zV6lbZ1yelxMrPKwdKrLkeA/s640/P1150150.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
h e l m i k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGrVkqbRlNk80sYrWsaegY2uTyFPanqmzfrksZTI-QhawJ4HaJ6AgCYUnZB2SsWS-EU5qlz_deDrV-c54asiKcGP32QJzy75VQDc6BfruTZ_FSfBegeOXSFddp3Z4Ol9olraVW-Ly6VB0/s1600/nuijatosinuija2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1139" data-original-width="1600" height="455" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGrVkqbRlNk80sYrWsaegY2uTyFPanqmzfrksZTI-QhawJ4HaJ6AgCYUnZB2SsWS-EU5qlz_deDrV-c54asiKcGP32QJzy75VQDc6BfruTZ_FSfBegeOXSFddp3Z4Ol9olraVW-Ly6VB0/s640/nuijatosinuija2.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQhzulR4cOkUbiJVDFJ7B29NG53xtW7GQA5AUU_fZdphmVKTKTCTUobrsZWrRJoZAWGzHsLg3zrDmNjjR4_VdrAc_8QOeeq8M2fwIQki9t8Lmgm6mmEcJl6iMbtm4zNOn3UCjaoqTc56A/s1600/nuijatosinuija.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1008" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQhzulR4cOkUbiJVDFJ7B29NG53xtW7GQA5AUU_fZdphmVKTKTCTUobrsZWrRJoZAWGzHsLg3zrDmNjjR4_VdrAc_8QOeeq8M2fwIQki9t8Lmgm6mmEcJl6iMbtm4zNOn3UCjaoqTc56A/s640/nuijatosinuija.jpg" width="402" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
t o u k o k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3rXjsNXCHyCsDZwsHwsKtJOol7T39FQMFPqIgmyIaIa_pS6yUUrScdgYb1eALdB77GhdOKa-pbTucv6h3V638c_DhYX-IXEWLui_sljRRLPU3QU-u-pwtNpiy13RVuicxWWxFiZ1L-eY/s1600/P5120278.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1500" data-original-width="1125" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3rXjsNXCHyCsDZwsHwsKtJOol7T39FQMFPqIgmyIaIa_pS6yUUrScdgYb1eALdB77GhdOKa-pbTucv6h3V638c_DhYX-IXEWLui_sljRRLPU3QU-u-pwtNpiy13RVuicxWWxFiZ1L-eY/s640/P5120278.jpg" width="480" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQj8AJ59ZLB9UMBEx5W6c8wcX4KKHoWvZHgh6aFk1ygWc2RM8Iyg-EVNlJ1_FC_8zd9iisSp4-X4StuHjN8Va0N6_vKrlgfCdmRB7ozbWsSvEvdwHLXwYX_joGOkKbHSO0pMCOzJLduyw/s1600/P5130352.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1066" data-original-width="1474" height="462" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQj8AJ59ZLB9UMBEx5W6c8wcX4KKHoWvZHgh6aFk1ygWc2RM8Iyg-EVNlJ1_FC_8zd9iisSp4-X4StuHjN8Va0N6_vKrlgfCdmRB7ozbWsSvEvdwHLXwYX_joGOkKbHSO0pMCOzJLduyw/s640/P5130352.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
k e s ä k u u</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicU0CC8BSIrJaYoGLZ2Q5SnherXVzOSSKK_Vnzk9xC38ab4QkZZtK3lvfPfOY6wnKL4x6wgfFxDS6dhduPLr5WKP_hASpze1sWKwQ0oDGZaE8V9BmzCOsTO-MgvI-E9-ddp4-au1F5Cz4/s1600/P6100276.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1125" data-original-width="1500" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicU0CC8BSIrJaYoGLZ2Q5SnherXVzOSSKK_Vnzk9xC38ab4QkZZtK3lvfPfOY6wnKL4x6wgfFxDS6dhduPLr5WKP_hASpze1sWKwQ0oDGZaE8V9BmzCOsTO-MgvI-E9-ddp4-au1F5Cz4/s640/P6100276.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kesäkuun 14. pvä Olga täytti vuoden. Vuosi, joka meni aivan käsitämättömän nopeasti. Kun ei itse ollut joka päivä katsomassa pennun kasvua, saattoi viikonkin ero näkyä kasvavassa koirassa hämmentävästi. Se oikeasti kasvoi ihan silmissä. Vaikka venyminen oli kiivasta, pysyi kroppa koko ajan järkevän sopusuhtaisena ja jalat suorina. Olga pääsi jo viime talvena metsästyksen makuun ihan todenteolla, sille ammuttiin ensimmäinen jänis 5-kuisena! Metsässä vietetyt tunnit kasvatti lihasmassaa huimasti, joskin kesätauko on niistä osan jo vienyt mennessään.</div>
<br />
Rajusta ja nopeasta koheltamisesta huolimatta, Olga on ihanan hellyydenkipeä ja pehmo sohvakoira. Se nauttii toisten koirien seurasta ja saa edelleen hepuleita. Erityisen iloisena jälleennäkemisestä, se hymyilee nenä kurtussa ja möngertää syliin. Lempeä jättiläinen.<br />
<br />
Reilu kuukausi vielä, Olga. Sitten koittaa taas ajokoiran ilot.Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-70777124965796547892017-01-30T21:35:00.002+02:002017-02-09T14:16:35.037+02:00Vaistonvarainen poikkeus vahvistaa säännönHaluan ottaa pienen hetken ja kirjoittaa etsijäkoiratoiminnasta. Ipe pääsi nenähommien makuun vuonna 2010 kun kävimme <a href="https://www.facebook.com/suomenetsijakoirat/">Suomen etsijäkoirat ry</a>:n alkeiskurssin ja sille tielle jäimme. Tosietsinnöissä olemme käyneet reilu neljä vuotta. Jossain vaiheessa lopetin laskemisen, mutta arvelisin heitettyjä keikkoja olevan satakunta. Kaksi kertaa etsintä on päättynyt siihen, että Ipe on jäljestänyt suoraan kadonneen koiran luo. Kaksi kertaa sadasta. (Plus yksi lammaskeikka, jossa Ipe jäljesti karanneiden lampaiden luo ja pölöytti ne lähdölle niin, ette ne juoksi suoraan kotipihaan. Mutta lammas on reippaasti eri asia kuin koira.)<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8PCF8IDNCbEzEcXGgkjzJY8AIBWASSCyyom-YXBxL44LwEHig-X_chcZqdta9F6uCYQYlNEqqbVMnRoZmbBKjQ6hp4IGxgwOUskLZ05AtA497f09hwbJcwVJ83GWckEwOGIRhUBCZ9eY/s1600/IMG_20170107_194708_964.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8PCF8IDNCbEzEcXGgkjzJY8AIBWASSCyyom-YXBxL44LwEHig-X_chcZqdta9F6uCYQYlNEqqbVMnRoZmbBKjQ6hp4IGxgwOUskLZ05AtA497f09hwbJcwVJ83GWckEwOGIRhUBCZ9eY/s640/IMG_20170107_194708_964.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Yleisin kysymys etsinnän jälkeen on aina ja jatkuvasti se ärsyttävä <i>"löytyikö se?" </i>En voi tarpeeksi painottaa, että kadonneen eläimen etsiminen on täysin eri asia kuin kadonneen ihmisen. Kadonnut ihminen useimmiten odottaa apua ja pysyy aloillaan. Eläin ei. Ipe on tehnyt treenimielessä monen monta ihmisjälkeä ja suorastaan juoksee maali-ihmisen syliin eli vie joka kerta maaliin saakka. Mutta eläintä jäljestäessä tilanne on toinen. Etsintäkeikalle mennessä surusta murtuneen omistajan hartain toive on, että etsijäkoira tulee ja jäljestää kadonneen eläimen luo. Se ei kuitenkaan ole mahdollista. Saanen kertoa miksi.<br />
<br />
Kun koira/kissa katoaa, se pistää uuden vaihteen silmään; eloonjäämisvaihteen. Kun eläin ymmärtää olevansa yksin vastuussa omasta hengissäpysymisestä, sen sisäinen luonto kertoo mitä sen pitää tehdä. 1) Etsi suojaa, 2) etsi juotavaa ja 3) hanki ravintoa. Voimakkaasti vaistojensa varassa elävälle eläimelle kaikki muut elolliset olennot on potentiaalinen uhka. Se ei jää kannon nokkaan istumaan peukku pystyssä ja odottele pelastusjoukkoja. Luonnossa ei voi jättää omaa selviytymistä toisten harteille. Vaikka kuinka heiluttelisimme valkoista lippua lähestyessämme maalia, karkuri ei jää ottamaan selvää olemmeko uhka vai mahdollisuus. Se pakenee, jos menemme liian lähelle. <b>Sen vuoksi etsijäkoiratoiminta perustuu siihen, että jäljestävä koira ilmaisee ja mahdollisesti rajaa (esim. kiertämällä maalia) karkurin olinpaikan välimatkan takaa. </b>Piste.<br />
<br />
Etsintä ei siis pääty näköhavaintoon. Se päättyy kun koiran ohjaaja on tulkinnut koiransa ilmaisevan maalin välimatkan päästä. Se, kuinka pitkä välimatka on, riippuu täysin maastosta, sääolosuhteista ja tietysti myös jäljestävän koiran herkkyydestä. Ipen kohdalla lyhin ilmaisumatka tosietsinnässä on todistettavasti ollut vajaa 100 metriä. Tyypillisesti se on kuitenkin lähempänä 500 metriä. Etsinnän jälkeen omistajan tehtävänä on muilla tukitoimilla (grillaus, ruokinta, hajujäljet) houkutella karkuri jäämään alueelle ja ennen pitkään kasvattaa sen luottamusta lähestymiseen tai loukuttamiseen.<br />
<br />
Välimatkan jättäminen ei ole sellainen asia, jota varsinaisesti tarvitsisi kouluttaa koirille. Jäljestävä koira toimii luonnostaan niin. Se aistii, että etsittävä on varuillaan ja säikky, jonka vuoksi se kokee viisaammaksi ilmaista se välimatkan takaa. Jäljestävä koirakin toimii siis vaistoillaan. Vaistonvaraisesta käytöksestä kielii juuri nämä kaksi poikkeustapausta, joita Ipen kanssa on osunut kohdalle vuosien varrelle.<br />
<br />
Viimeisin tapahtui perjantaiaamuna, kun olimme etsimässä 16-vuotiasta koiravanhusta. (Sen toisen keikan löydät<a href="http://uffit.blogspot.fi/2013/03/unbelievable.html"> täältä.</a>) Sain torstai-iltana soiton tädiltäni, joka kertoi entisen naapurinsa kadottaneen koiransa. Koska kyseessä oli lähes kuurosokea koiravanhus, jolla oli historiassa ataksiatyyppistä oireilua, koin parhaaksi mennä paikalle mahdollisimman pian. On myönnettävä, että taustatietojen valossa en ollut järin toiveikas etsinnän suhteen, kuvittelin että melko pian jäljestyksen alettua pystyisin Ipen työskentelyvireestä toteamaan, että etsittävä on menehtynyt. Kuolleen jäljestäminen ei ole Ipelle mieluisaa, työskentely on silloin aina tosi "tahmeaa". Kuinka ollakkaan, heti hajunannon jälkeen kävi varsin selvästi ilmi, että nyt on poikkeuksellinen meno. Ipe lähti kun tykin suusta ja vire oli todella intensiivinen. Jäljestyksessä oli samanlaista draivia kuin ihmistä etsiessä; määrätietoista, maaliin pyrkivää voimaa.<br />
<br />
Ipe johdatti suo-ojaverkostoon, jossa meni syviä, kaivettuja ojia korttelimaisena muodostelmana. Ojat oli jäässä, mutta paikoin virtauksien vuoksi heikossa sellaisessa. Yhdessä vaiheessa tultiin niin sulaan kohtaan, ettei voitu jatkaa enää ojia pitkin ja päätin palauttaa sitä vähän aiempaan paikkaan, jossa olin ihan 100% että se oli ollut jäljellä. Matkalla sinne huomasin, että Ipe otti tosi voimakkaasti ilmavainua, joten annoin jatkaa hajun suuntaan. Tultiin uudestaan ojaverkostoon ja mentiin melkosta haipakkaa eteenpäin. Yhdessä T-risteysessä kun Ipe oli kääntymässä vasemmalle ja minä tulin liinanmitan perässä, niin olin huomaavinaan, että Ipe alkoi heiluttaa häntää. Kun pääsin ite kulmalle niin pääsi suusta joku ihan spontaani <i>ei juma**uta!</i> kun tajusin, että siinä se koira seisoi meidän edessä!! Kutsuin Ipen nopeasti luo ja aivan pökertyneenä kaivoin palkat taskusta ja kehuin ylitsevuotavasti Ipeä - samalla pidin silmällä, että mitä se etsittävä meinaa. Tämä mummokoira vaan seistä törötti siinä ojan pohjalla, ns. pitkät päällä, eikä tehnyt elettäkään pakoon. Saatiin lopulta koira lähestymään meitä Ipen avulla. Kun itse yritin houkutella sitä luokse, se alkoi haukkua epävarmuuttaan, mutta välittömästi kun otin Ipen tilanteeseen mukaan niin se tuli luo tervehtimään Ipeä, jolloin sain vanhuksen kytkettyä liinaan.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs_Mz4kzYX_37z4t9kz-lJlHQPMTcCVYsg709696bBntN5t95VlnN_vuH1c8tFRiwjSPw-LrM0m5LZSl66skHYCxNbJCFJao7I9-PAnifrToM-Ax9DZ2tjfeNMaSqY1eEK-NX93BOkf_c/s1600/IMG_20170128_145511_063.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs_Mz4kzYX_37z4t9kz-lJlHQPMTcCVYsg709696bBntN5t95VlnN_vuH1c8tFRiwjSPw-LrM0m5LZSl66skHYCxNbJCFJao7I9-PAnifrToM-Ax9DZ2tjfeNMaSqY1eEK-NX93BOkf_c/s640/IMG_20170128_145511_063.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Nämä on niitä hetkiä kun meinaa pakahtua onnesta, ilosta ja kiitollisuudesta. Ipe, joka on normaalisti hyvin maalikorea ja ei vahingossakaan aja jälkeä liian lähelle, johdatti meidät koiravanhuksen luo, joka tarvitsi apua. Miten ja miksi? Siihen ei ehkä ole ihmisjärkeen käypää vastausta, mutta nöyränä otan vastaan tällaiset täysosumat. Samaan tapaan kun karkuteillä olevaa eläintä ohjaa vaistot, myös jäljestävä koira toimii vaistojensa varassa. <i>Ne vaan tietää.</i><br />
<i><br /></i>
Tämä perjantainen napakymppi <a href="http://www.iltasanomat.fi/lemmikit/art-2000005066718.html">sai näkyvyyttä</a> aika paljon isommin kun meidän tavanomaiset etsintäkeikat, ymmärrettävästi. Kyseisen rodun fb-ryhmä oli revetä perjantaina liitoksistaan, joten kävin jättämässä sinne terveiseni etsijäkoirakon näkökulmasta. Valehtelisin jos väittäisin, ettei ne 1500+ tykkäystä/sydäntä tai 140 kommenttia lämmittäisi mieltä - tottakai ne tuntuu ihanalta ja olen kiitollinen ihan jokaisesta niistä. Kuitenkin kaiken tämän pyörityksen keskellä koen tarpeelliseksi valottaa etsijäkoirakon arkista aherrusta ja sitä perustyötä. Meidän tehtävä ei ole mennä etsittävän iholle, <u>mutta</u> jos tarvi vaatii, niin sekin on näemmä mahdollista.<br />
<br />
Eli summa summarum: kadonneen eläimen etsinnässä ja saksan kieliopissa on paljon samaa - poikkeus vahvistaa säännön.Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-49754715800539371082016-09-08T14:55:00.000+03:002016-09-08T15:01:12.404+03:00Puhuksä aksaa?Facebook muistutti mua muutama päivä sitten <a href="https://uffit.blogspot.fi/2013/09/nayttelytulosta-vaille.html">eräästä aurinkoisesta syyspäivästä</a>, jolloin raapusteltiin Ipen kanssa triplanolla ja viimenen tarvittava agilityserti valioitumista varten. Mun unelma agilityn suhteen kulminoitua aikalailla siihen; saada koirasta agilityvalio. Tuon kolme vuotta sitten juhlitun valioitumisen jälkeen agilityjumala heittikin saavillisen paskaa tuulettimeen ja sairaseläkkeeksi päätyvä alamäki alkoi kutakuinkin niillä näppäimillä. Ensin oltiin sivussa oman akillesvamman vuoksi ja kun viimein loppuvuodesta 2013 päästiin taas radoille niin tyyliin toisissa treeneissä Ipe liukastui (jälkeenpäin liian liukkaaksi havaitussa) putkessa sillä seurauksella, ettei yli puolen vuoden intensiivinen kuntoutuskaan (fyssari, vesijumppa, laser, osteopatia, kranio) tehnyt siitä enää agilitykoiraa. Vaikka luopumisen tuska rakkaasta harrastuksesta oli murskaava, niin toki olin kiitollinen siitä, että Ipe pystyi elämään normaalia arkielämää metsälenkkeineen ja toinen tärkeä harrastus (etsijäkoiratoiminta) pysyi meidän repertuaarissa.<br />
<br />
Agility jäi totaalisesti pois meidän elämästä. Mitä nyt arvokisoja seurasin livestreamin kautta pari kertaa vuodessa. Tamsk rakensi upean, ison hallin Niihamaan - en voinut mennä edes sitä katsomaan, se olis tuntunut liian masokistiselta. <i>Lällällää, täällä ois tämmönen uus, sairaan hieno halli, harmi kun sulla ei oo agilitykoiraa. </i>Harkitsin lainakoiraa, kirjoitin kerran jopa Tamskin fb-ryhmään jo seuranhakuviestin, jonka pyyhin pois ennen kun kerkesin sitä edes julkaista. Entä jos rikon toisen koiran? Se tuntui liian isolta taakalta kannettavaksi.<br />
<br />
Kunnes. Parisen viikkoa sitten harrastin sellaista hyvänlaatuista masokismia ja menin kroonisessa pentukuumeessa katsomaan jo varattuja Kulon pentuja <a href="http://bensontaokulo.blogspot.fi/">Katrille</a>. Juteltiin niitä näitä koiraharrastamisesta ja toki Kulon melko <a href="http://bensontaokulo.blogspot.fi/2016/07/niin-kauan-kuin-on-elamaa-on-toivoa.html">tapahtumarikkaasta pentuprojektista</a> (loppu hyvin, kaikki hyvin <3). Kerroin myös tästä ajatuksesta liisata joltain agilitykoiraa ja loukkaantumisriskipeloista. Katri tuumasi siihen napakasti, että Taoa sää et saa rikki, se menee niin fiksusti. Sattumoisen Katrilla itsellä on toistaiseksi voimassaoleva liikuntarajoite, joten Tao tarvitsisi kartturia muutenkin. Ajatus Tao-lainasta tuntui heti jotenkin luontevalta, toki jännittävältä. Kotiin pästyä laitoi Katrille viestiä, että hitto vie, haluun kokeilla mitä tällä kortilla on annettavana. "Maksanko harrastaja- vai kisalisenssin?"<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQTSaKZhmukazds1WycSe2Os9J_59TRTSCox5FBs_Af1pNfIlvBz1uB2GzxjkgeOJZ7sJdOSvQKBERzDf4INurAeUGHrc3D4U8Okdb6u3SEoHhxV6gnrBPupXv6XkJkcspb-2jkevRh1c/s1600/14067457_10154564115228856_4632899984641011401_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="399" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQTSaKZhmukazds1WycSe2Os9J_59TRTSCox5FBs_Af1pNfIlvBz1uB2GzxjkgeOJZ7sJdOSvQKBERzDf4INurAeUGHrc3D4U8Okdb6u3SEoHhxV6gnrBPupXv6XkJkcspb-2jkevRh1c/s400/14067457_10154564115228856_4632899984641011401_n.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Tää puolimaratonin mittanen alustus oli siis tarkoitettu viemään tiistai-iltaan, kello kahteenkymmeneenyhteen. Alkoi jo hämärtää, joten näin sen uuden, sairaan hienon hallin ensikertaa iltahämyssä, mutta voi pojat - melkosen komee laitos! Jännitti ihan sikana. Toiveikkaasti mietin, että onhan agility niinkun pyörällä ajaminen, kun sen kerran oppii niin sen aina taitaa? Well...turns out, että jos on yli kahden vuoden totaalitauko agilitystä ja sut heitetään vieraan, täysin erilaisen koiran (kuin mihin olet tottunut) puikkoihin, niin kyllä siinä apupyöriä tarvitaan. Taakse JA eteen.<br />
<br />
Tää Tao nimittäin - hän on ihan ainutlaatuinen. Reippaat 60 cm säkäkorkeutta eli semmonen ihan snadisti majesteettisen olonen paimenpoika. Ja kun Tao menee radalla, niin se on täydellinen optinen harha. Näyttää maltilliselta, jopa hitaalta, mutta silmänräpäyksessä onkin tullut paikasta a paikkaan b. Ihan kun jostain madonreiästä putkahtais valonnopeudella. Siis niin kertakaikkisen hämmentävä ohjaustuntuma tässä koirassa! Semmosta ihmeellistä hiljaista, mutta raakaa voimaa, joka tulee kun hyökyaalto ja tukahduttaa sut jos oot nanosekunin myöhässä. Meni jo.<br />
<br />
Tähän kulttuurishokkiin kun lisätään se tosiasia, että kahden vuoden poissaolo radalta tuntui ja varmasti näkyikin omassa fysiikassa melko radikaalisti: räjähtävä lähtö oli pelkkä vitsi, rytmitys epärytmitystä ja radan hahmottaminen poimittu kategoriasta Liisa Ihmemaassa. Paikoin tuntui masentavan tumpelolta. Voiko olla näin rapakunnossa? Jos agility olisi kieli ja jokainen koira ja ohjaaja oma murteensa, niin tässä yhtälössä tilanne oli se, että Tao puhui todella voimakasta murretta ja minä vain auttavasti agilityä. <i>Verstehen Sie?</i><br />
<i><br />
</i> Oon kuitenkin toivekas ja ennen kaikkea innoissani tästä paluusta radoille! Ja tietenkin todella kiitollinen Katrille, että uskoi Taon lainaan. Mulla on loistava lainakoira ja onnekkasti tuttu, turvallinen ja taitava <a href="http://tuittu.vuodatus.net/">Anu</a> kouluttajana eli kaikki ainekset edistyä ja tulla paremmaksi. Alla on video, joka antaa todella ruususen kuvan meijän treeneistä, sillä pääsääntöisesti mentiin 2-4 estettä kerrallaan, koska <i>meni jo</i>. Mutta hei, keskitytään onnistumisiin!<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="368" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/181767208?color=f0c000&byline=0&portrait=0" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br /></div>
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-78624209666315641072016-08-11T22:53:00.000+03:002016-08-12T13:21:13.190+03:00Kun aika (ja koiranpentu) parantaa haavatAjatus blogipäivityksestä lienee kypsynyt tarpeeksi pitkään. Vai mitä luulet? Se on marinoitunut monessa liemessä ja saavuttanut sellaisen <span style="text-align: center;">pisteen, ettei sitä voi jättää enää tekemättä. Voi hyvinkin olla, että tämä on blogin viimeinen kirjoitus tai voi olla, että se avaa sanaisen arkun ruostuneet saranat ja saa aikaan kirjoitusryöpyn. Mene ja tiedä. Olen saanut viestejä tuntemattomilta(kin), jotka toivovat UFFIen uutisten palaavan blogikartalle. Se on tuntunut samaan aikaan omituiselta ja ihanalta.</span><br />
<span style="text-align: center;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiq_Nv-DWeiMcUbBZUADvdU4KeBlkP5K0q7gHUfw-OWezRDj3gtO_5ip5UC0O5FjV0xXXcHix-12TwWO0YNGb1IfMDE77ksOOb3pqJR7P4wlXOIynMbbf_0oPY3J4gOsui6-LdhnsXCAKo/s1600/P2040459.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" height="424" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiq_Nv-DWeiMcUbBZUADvdU4KeBlkP5K0q7gHUfw-OWezRDj3gtO_5ip5UC0O5FjV0xXXcHix-12TwWO0YNGb1IfMDE77ksOOb3pqJR7P4wlXOIynMbbf_0oPY3J4gOsui6-LdhnsXCAKo/s640/P2040459.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Blogi on alun alkaen ollut mulle ensisijaisesti treeni- ja kisakertaamo. Koiraharrastuksen ajatussuodattamo ja siinä sivussa muiden koiramaisten ilmiöiden laskeutumispaikka. <a href="http://uffit.blogspot.fi/2014/01/nyt-on-aika.html">Unnan kuoleman</a> ja Ipen loukkaantumisen myötä koko koiraelämä heitti niin raa'asti häränpyllyä, että bloggaaminen ei tuntunut enää luontevalta. Sen vuoksi en kokenut tarpeelliseksi jatkaa aktiivista kirjoittamista. Voin kertoa, että oon yrittänyt kirjoittaa, välillä väkisinkin, mutta koskaan ne ei lähteneet luonnoksista eteenpäin. Tuntui vaikealta ja tarpeettomalta. Jotakin puuttui.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEics8yFm4fIxkfbCyPcusf5FX8foAohgK7v8GduoBg4u5osAVaOBLR7b1XiFWGTTUIQwrCc3SnSWrdRHeG3zU470iA-W-VID813sQQgip8OUSLdpQEf-QQehrwauBnytcEIncf9ergJOFY/s1600/1-208.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEics8yFm4fIxkfbCyPcusf5FX8foAohgK7v8GduoBg4u5osAVaOBLR7b1XiFWGTTUIQwrCc3SnSWrdRHeG3zU470iA-W-VID813sQQgip8OUSLdpQEf-QQehrwauBnytcEIncf9ergJOFY/s640/1-208.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tässä nyt kuitenkin ollaan. Viimeisten kahden vuoden aikana on tapahtunut niin paljon, että retroperspektiivistä tarkasteltuna aika tuntuu merkittävästi pidemmältä kuin kahdelta vuodelta. Karistettiin kaupungin tomut kengistämme ja ostettiin oma koti Ylöjärven maalaismaisemista. Muutama hassu naapuri, pihaa riittämiin ja pystymetsää ympärillä. Täällä oon kotonani. Ja koirilla on aika kivaa. Blogikatkon aikana oon kokenut tähän astisen elämäni onnellisimmat hetket kun saimme kauan odotetun ja niin kovin kaivatun lapsen. Tämä meidän reilu 1½-vuotias naperoinen on ihan huippu tyyppi ja nauran katketakseni päivittäin kun seuraan minin touhuja. Oon viihtynyt kotona lapsen kanssa paremmin kuin hyvin ja niin järjettömän kiitollinen siitä, että saan kokea vanhemmuuden. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoOMxHQP_mYxIs5yFmYXgzaKT_qpgqXOZKOpkW_ydiZV4pV-_6xSkAgAo9556zMRr-WrTkD4K2fWoYI1ubvkmcwq04NM7hLIbfKsJ8RvCDTmOjv5h3YhRIzUbk63R0oAY2abp1XL9MoRc/s1600/IMG_20160628_221738.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="451" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoOMxHQP_mYxIs5yFmYXgzaKT_qpgqXOZKOpkW_ydiZV4pV-_6xSkAgAo9556zMRr-WrTkD4K2fWoYI1ubvkmcwq04NM7hLIbfKsJ8RvCDTmOjv5h3YhRIzUbk63R0oAY2abp1XL9MoRc/s640/IMG_20160628_221738.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div>
Elämä on siis ihmispennun myötä muuttunut aivan täydellisesti, muttei kuitenkaan niin, että siitä viitsisi koirablogiin tuon tuosta tarinoida. Koirien osalta elämä on pysynyt hyvin staattisena, jonka vuoksi en ole kokenut minkäänlaista kipinää päivittää blogia. Kaikilla on muutama vuosikilometri lisää mittarissa - Frida (11½ v.) on solakka seniori, jonka vireystaso ja pilke silmäkulmassa senkun voimistuu vuosi vuodelta. Vastikään eläinlääkärissä Fridan nielu jouduttiin tähystämään epäonnisen ruohonsyönnin jäljiltä. Eläinlääkäri ei ollut uskoa korviaan kun kuuli Fridan iän: "ei uskoisi seniori-ikäiseksi koiraksi, tosi hyvässä kunnossa!" Fanni (vajaa 10 v.) on joutunut käymään harmillisen usein eläinlääkärissä vatsavaivojen ja ja sydämen vajaatoiminnan vuoksi. Tänä kesänä aloitettiin sydänlääkitys, jonka ansiosta vointi kohenikin nopeasti ja saimme takaisin sen touhukkaan ja sähäkän pikkumustan, joka on aina siellä missä tapahtuu. Ipe (7½ v.) jäi sairaseläkeläisen tielle, eikä ole harrastanut mitään jäljestystä vauhdikkaampaa. Onni on nuo etsintähommat, jotka pitää paimenen elämän mielenkiintoisena. Virkaintoinen pörrö on aina niin tärkeänä kun pääsee hommiin. Ipe nauttii maalaiselämästä - en uskalla edes arvata kuinka paljon se on syönyt mustikoita tämän kesän aikana.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7UfY_UskZDV0no35VdHHwB48S2QXH-pLMKZ9pi-7cRSaWUSZ7jVgUuWks0fOEsoTm23Zltg4wX7yzw6WM9xP-xEP1pq2-3c_xNvBG4OGUnALHDSsoDcvB82jiydRCA5NmdaE7eHR2-kY/s1600/P8110005.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7UfY_UskZDV0no35VdHHwB48S2QXH-pLMKZ9pi-7cRSaWUSZ7jVgUuWks0fOEsoTm23Zltg4wX7yzw6WM9xP-xEP1pq2-3c_xNvBG4OGUnALHDSsoDcvB82jiydRCA5NmdaE7eHR2-kY/s640/P8110005.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Viime viikonloppuna meille tuli pentu. Tai teknisesti se ei ole <i>minun</i> pentu, vaan vanhempieni, mutta käytännössähän se siis on meidän - koko perhepiirin vauva. Tuon pennun myötä täyttyi jokin kipeä kolo, jonka olemassaolosta en oo edes tiennyt. Ihan kuin puuttuva palanen olisi naksahtanut kohtaan, jossa en tiennyt olevan tilaa. Viime vuosina suurimmat muutokset koirarintamalla on olleet surua, menetyksiä ja isompia tai pienempiä kipuiluja. Kun tuoksutin huumaantuneena sitä koiranpennun tuoksua, niin tunsin toivon ja ilon parantavan voiman. Yhtäkkiä nuo kolme "vanhustakin" näyttäytyivät aivan uudessa valossa, jotenkin tärkeinä ja arvokkaina. Pisto sydämmessä havahduin huomaamaan sen tosiasian, etten ole ollut tarpeeksi läsnä koirille. Suru Unnan kuolemasta ja agilitystä ulkopuolelle jääminen on syöneet niin paljon, etten ole osannut nauttia koirista sellaisina kuin ne on. Tuo pieni pentu pääsi herättämään mut horroksesta niin yllättäen ja pyytämättä, että olo on hämmentävän energinen ja innostunut. Jopa niin innostunut, että todellakin päätin elvyttää blogin.</div>
<br />
Niin se pentu vai? No se on Olga, pieni punakone - perheemme venäläisvahvistus. Monen vuoden tauon jälkeen iskä palasi ajokoirakantaan, kun haettiin lauantaina susirajalta venäjänajokoira. Toivottovasti tuleva kettujen kauhu ja jänisten järkytys. Ajokoiranpentu on yks mahtavimmista asioista mitä tiedän! Meillä oli vuonna 1996 suomenajokoirapentue, kun Taru sai yhdeksän pientä termiittiä. Olin sillon 10-vuotias ja muistan tuon ajan todella hyvin - yks parhaista lapsuusmuistoista. Ne läpättävät ropellikorvat ja mantelisilmät! Tää Olga-neiti on osottautunut ihan mahtavaksi pentuhirviöksi - aikamoinen jääräpää, mutta voih miten hän nauttii hellyydestä ja läheisyydestä. Kun on väsynyt.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLaqZsNGdijXi_edit97Qr5K88G-c1GRu1VuF3lcIfTS8pL5HP8L4DnXJjk5CeYc-p8Eo-zVgfNyfHBAhHWXuqxvDXFxIHCgZX1WSN7sQRNAl67elUqF1gwEcQBoNZw6l16By1gi7Nfeg/s1600/13892035_10154470518213856_5113525320692807274_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLaqZsNGdijXi_edit97Qr5K88G-c1GRu1VuF3lcIfTS8pL5HP8L4DnXJjk5CeYc-p8Eo-zVgfNyfHBAhHWXuqxvDXFxIHCgZX1WSN7sQRNAl67elUqF1gwEcQBoNZw6l16By1gi7Nfeg/s640/13892035_10154470518213856_5113525320692807274_n.jpg" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKfAjafBVt2-KOvly0swckVy_PNFn9dDsqFVR9jiesH2LMKlzB-6Y-0bObjmybqw7w_zn6Rf_De2FhFbI-ehtXcoQQhhlGRhvaL6fYdzzcl-c2yCgH3FS8TdEAXDB_JrVZ6S1edfeRAIo/s1600/P8090513.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="480" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKfAjafBVt2-KOvly0swckVy_PNFn9dDsqFVR9jiesH2LMKlzB-6Y-0bObjmybqw7w_zn6Rf_De2FhFbI-ehtXcoQQhhlGRhvaL6fYdzzcl-c2yCgH3FS8TdEAXDB_JrVZ6S1edfeRAIo/s640/P8090513.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Olga tuli ja paransi koiraihmisen särkyneen sydämen. Semmonen venakko. </div>
</div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-45395935085512568742014-08-04T11:06:00.000+03:002014-08-04T11:06:08.597+03:00Seitsemän vuoden oppikoulu<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Aina en välttämättä tiedä tarkalleen mikä viikonpäivä on. Tiedän suurinpiirtein missä olen nyt ja mitä ehkä huomenna tapahtuu, ensi viikosta tai seuraavasta kuukaudesta tiedän kovin vähän. Ollaan tässä ja nyt. Tehdään hetki kerrallaan. Nautiskellaan kun siihen on mahdollisuus. Ollaan hiljaa ja paikallaan jos siltä tuntuu. Tai jos tulee pakottava tarve lähteä seikkailemaan, niin sitten mennään. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kesä on tuntunut kesältä. Vaikka en ole tehnyt yhtään sen vähempää töitä kuin edellisinäkään kesinä, niin päällimmäisenä on mielessä monet onnelliset ja sattumien kautta eteen tulleet tapahtumat. Yleensä kesästä jää mieleen sumea yhteenlasku työpäivistä toisensa perään ja viikonloppuisin odottavat agilitykisat. En ole kisannut kisan kisaa koko kesänä, en minkään sortin. Hetkinen, taisin valehdella! Juurihan me miehen kanssa kisattiin järvessä lötköpötköjen päällä tasapainoillen, että kumpi pystyy pyörähtämään nopeammin oman akselinsa ympäri. Se oli hauska kisa! Nauraa rätkätin niin, että hyvä etten höräyttänyt vettä henkeen ja hukkunut siihen paikkaan. Ois sitä varmaan pahempiakin tapoja kuolla.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kesä tuo mieleen sen, kun Ipe lähti ensimmäistä kertaa uimaan ilman leluhoukuttimia. Kroolattiin yhdessä kohti järven selkää ja kuin hienoimmatkin kuviouimarit, käännyttiin synkronoidusti sanomatta sanaakaan takaisin rantaan. Tai mites se retki koirien ja perheen kanssa kun käytiin tutustumassa läheisessä saaressa joutsenperheen jo hylkämään pesään. Kahlattiin äitin kanssa mutapohjaista rantaa ja löydettiin pesästä jättimäinen muna! Minun ja äitin lakkaretki suolle oli todellinen menestys: löydettiin kaiken kaikkiaan kaksi lakkaa - toinen mulle ja toinen sulle. Yhtään enempää ei oltais tarvittukaan. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Parhaat muistot jää hetkistä, joita ei ole suunniteltu ennalta liikaa. Hetkistä, joille on antautunut ja nauttinut siitä mitä eteen tulee. Myönnän, että olen taipuvainen uimaan vastavirtaan aina silloin tällöin. Saatan itkeä maailman epäoikeudenmukaisuutta tai ikävää. Mutta yhä nopeammin saan ravisteltua sellaiset ajatukset pois, joille en voi mitään. Parhaiten siihen auttaa koiramainen elämäntapa. Kun katsoo noiden pienten ja isomman huoletonta menoa, niillä ei purista kengässä mikään muu kuin se kivi jonka päälle ne juuri sattuvat astumaan. Ja sekin helpottaa noin puolen sekunnin päästä. <i>Älä huoli, asioilla on tapana järjestyä.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg85hRVVifQ44968duhPnrDg2eFdXbYuMo2HAwLaAZZ3N15vVWAjJz4doNyQOpx8tVkDaiL8MOapZMlV5bIVEkHtLQ45bRJ59poAqvfTWTdbyIwVuP48dO1ZKQCT4F7APywPM54N2e6LAQ/s1600/1_011.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg85hRVVifQ44968duhPnrDg2eFdXbYuMo2HAwLaAZZ3N15vVWAjJz4doNyQOpx8tVkDaiL8MOapZMlV5bIVEkHtLQ45bRJ59poAqvfTWTdbyIwVuP48dO1ZKQCT4F7APywPM54N2e6LAQ/s1600/1_011.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Y8HKN0M9BAa1pLEU1Xr4BuZGPxdLzXVXENA6fe1GOQR4utThVSBIQoT-tljvfLNO9yVzlFCFLW_Kx_jcIwJaQBjnYR59E5wNf3_vfvjrKZBzrDxhg-KE7u5U-PozCUnyy4VsUBpjhVY/s1600/1_021.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh1Y8HKN0M9BAa1pLEU1Xr4BuZGPxdLzXVXENA6fe1GOQR4utThVSBIQoT-tljvfLNO9yVzlFCFLW_Kx_jcIwJaQBjnYR59E5wNf3_vfvjrKZBzrDxhg-KE7u5U-PozCUnyy4VsUBpjhVY/s1600/1_021.jpg" height="640" width="442" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX-zgyT4rGdx_gsLCt_mR-e8OPLR4s4LuoZj4A4onesCTWHfHQIaDJa62CG-WU6UdfmO6FR-qFomzlmq8TyD3jIBEYR6lM-gx9RU4t_aTmKCRAuXl6_4NWIcwRls-en_dA0TPjJwLBXGI/s1600/1_032.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjX-zgyT4rGdx_gsLCt_mR-e8OPLR4s4LuoZj4A4onesCTWHfHQIaDJa62CG-WU6UdfmO6FR-qFomzlmq8TyD3jIBEYR6lM-gx9RU4t_aTmKCRAuXl6_4NWIcwRls-en_dA0TPjJwLBXGI/s1600/1_032.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tänään on Unnan 7-vuotissyntymäpäivä. Oon pohjattoman kiitollinen siitä, että tuo pieni ja erikoislaatuinen koira tuli meidän elämään. Uskon, että Unnalla on ollut eniten vaikutusta siihen huolettomuuteen ja hetkessä elämiseen, jonka olen saavuttanut viime aikoina. Hullunkurista sanoa, että ensimmäinen kesä ilman Unnaa on ollut yksi hienoimmista. Mutta vain ja ainoastaan Unnan ansiosta. Sanoin usein, että jos Unna olisi ollut ihminen, niin se olisi se koulunpihassa huomioliiveihin puettu erityislapsi, jonka kognitiiviset taidot eivät kohtaa millään tasolla yhteiskunnan ja ikäluokan odotuksia. Mutta sen sijaan se olisi tunneälyltään ylempänä kuin mikään muu elollinen sen ympärillä. Se, jolla on niin voimakas läsnäolo ja empatiakyky, että sen seurassa tunnet jotain selittämätöntä onnellisuutta. Ja yhtäkkiä uskot siihen, että kaikki on mahdollista.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifsjnkp8NMltzagqTOU0VV5NC4ainBslggG_w_GoaNmlvZIV0wzlDwXHNPk-A8O94JXVxhlFOKryrt0pI0Cn6tT5TO4B3bpSgvFM5xPSXTX8UyU-qS7TzNpc43_9SeiIw52jO2XWErMtA/s1600/1-IMG_2002.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifsjnkp8NMltzagqTOU0VV5NC4ainBslggG_w_GoaNmlvZIV0wzlDwXHNPk-A8O94JXVxhlFOKryrt0pI0Cn6tT5TO4B3bpSgvFM5xPSXTX8UyU-qS7TzNpc43_9SeiIw52jO2XWErMtA/s1600/1-IMG_2002.jpg" height="426" width="640" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Unnan kuvasta tulee väkisin mieleen Albert Einsteinin sitaatti:</div>
<div style="text-align: center;">
"<i>On kaksi tapaa elää: niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on ihmeellistä.</i>"</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
And the rest is up to you.</div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-63681924345698877732014-08-02T21:17:00.000+03:002014-08-02T21:17:28.232+03:00Rakkauden kesä<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Radiohiljaisuus on ollut pitkä, mutta kivuton ainakin minun osaltani. Elokuu on koittanut, kesä on kulkenut kohisten eteenpäin. Meillä on kaikki hyvin. Koirat ovat viettäneet todellista sapaattikesää. Päivät ovat täyttyneet laiskasti toinen toistaan seuraavista tunneista. Isäntäväki on tehnyt kovasti töitä ja kun ei tehdä töitä niin hiljaa hissukseen kuljeskellaan pitkin Näsijärven rantoja tai läheisiä puistoja. Jokaisen mahdollisuuden tullen olemme karauttaneet Keski-Suomeen, jossa intiaanikesä antaa täydellisen laidallisen itsestään. Arki siellä on vakiintunut pihan ja rannan väliin. Ipe on uinut niin paljon, että sen varpaanväleihin lienee kasvaneen jo räpylät. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Pienet ovat nautiskelleen olemisen sietämättömästä keveydestä. Fannilla on ollut hivenen takapakkia terveyden kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin. Pikkumusta on alkanut harmaantua, joka on samalla huolestuttavaa ja hurmaavaa. Frida (aka rakastan-vain-isäntää) on kuorinut itsestään todellisen sydänkäpysen. Se on hirvittävän hellyydenkipeä ja jotenkin niin kovin välittävä. Aivan kuin se olisi antanut anteeksi sen, että se on jäänyt auttamatta aktiivisempien (tai intensiivisempää hoitoa vaativien) karvaeläinten varjoon. Elämä on omalla tavallaan huoletonta, vaikka mitään ruusuilla tanssimista se ei jatkuvasti olekaan. Hyväksytään epätäydellisyys ja annetaan kultareunuksen kukoistaa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ptOYnPSc_ZGQmGbDKjkqaOTBnDdpe0cNHK5i4ERTcXhv8qQ_CDc85eDTRQ-Y4EvZQUBH2PkJWPAcNpVY0vFWuPbNQ5pnfLnUuiooC9SHvbbfTbPr2Q6TUl1pALokFSBIcdbvDDPcA6k/s1600/1_006.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3ptOYnPSc_ZGQmGbDKjkqaOTBnDdpe0cNHK5i4ERTcXhv8qQ_CDc85eDTRQ-Y4EvZQUBH2PkJWPAcNpVY0vFWuPbNQ5pnfLnUuiooC9SHvbbfTbPr2Q6TUl1pALokFSBIcdbvDDPcA6k/s1600/1_006.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMhPlYQUzqYD2bmSpZDuq9n1FIU45kvWtiahCavI_uhig3C13H4laThl3xrFLxKPW5LihsBdCjgPo1cJSbtO11fGrQlixRGkLmB4qqV2yckH_Kdx-jwaOUfSN-KZUTXsxm0PB9K5hnn8g/s1600/1_015.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMhPlYQUzqYD2bmSpZDuq9n1FIU45kvWtiahCavI_uhig3C13H4laThl3xrFLxKPW5LihsBdCjgPo1cJSbtO11fGrQlixRGkLmB4qqV2yckH_Kdx-jwaOUfSN-KZUTXsxm0PB9K5hnn8g/s1600/1_015.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Oman raukeutensa arkeen on tuonut se todellisuus, että olen vihdoin ja viimein virallisesti kasvatustieteen maisteri. Yliopistoura on ainakin toistaseksi (never say never) takanapäin ja suorastaan henkeä pidätellen odotan syksyn ja loppuvuoden tuomia haasteita. Muutoksia titteleihin saatiin silläkin saralla, että eräänä koleana keskiviikkopäivänä, kesäkuun lopussa, juhlistimme 10-vuotispäiväämme avioitumalla Näsijärven rantakalliolla läheisten läsnäollessa. Koirat olivat tietenkin todistamassa tilaisuutta, joka vasten kaikkia odotuksiani oli kertakaikkisen kaunis, intiimi ja sadunomainen. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5vZq6a99iag9GwP3QuKXPLW4slO8bT9CKtFQRbOYq0O3Yzjdwny_KEX_hXyQquQgkCYM95cpDtvbq6SAV28ThqX0OEe5aifYPsOJ58Ev0YdNjkD8g2dFWIpYfDUXpetTv02ccbW1uz0A/s1600/LauraHenri851px-241.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5vZq6a99iag9GwP3QuKXPLW4slO8bT9CKtFQRbOYq0O3Yzjdwny_KEX_hXyQquQgkCYM95cpDtvbq6SAV28ThqX0OEe5aifYPsOJ58Ev0YdNjkD8g2dFWIpYfDUXpetTv02ccbW1uz0A/s1600/LauraHenri851px-241.png" height="426" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Tuomas Mikkonen Photography</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Pitäkää huolta toisistanne!</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="//www.youtube.com/embed/450p7goxZqg?rel=0" width="560"></iframe></div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-30221118332054246182014-06-02T21:42:00.000+03:002014-06-04T09:15:57.836+03:00Sanaton kauneus<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzdG5Vglk3NRPBTUO5HMD9-i7jY5_wsevGu8kfHCuPEjkQhFHtozmOEfm5sNl-GWDC5cEQVlAocRLXKH1SG7Ydanmf_4mM4IENy2-DRKi3AuLKyKZBOABVqu1Pey7vInneW2k5xpgl6Y0/s1600/1_132.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzdG5Vglk3NRPBTUO5HMD9-i7jY5_wsevGu8kfHCuPEjkQhFHtozmOEfm5sNl-GWDC5cEQVlAocRLXKH1SG7Ydanmf_4mM4IENy2-DRKi3AuLKyKZBOABVqu1Pey7vInneW2k5xpgl6Y0/s1600/1_132.jpg" height="640" width="456" /></a></div>
<br />
<br />
Kuin varkain kevät on kääntynyt kesäksi. Aika kuluu, mutta sama aurinko paistaa. Tänään tuli täyteen viisi kuukautta ilman Unnaa. Jossain vaiheessa kevättä en enää löytänyt innostusta kirjoittaa blogiin mitään. Aloitin kerran jos toisenkin, mutta aina sama kuristava tunne pysäytti aikeet. Kummallinen elämä - toisaalta tämä kesän korville pääsy on tuntunut olevan yhtä myllerrysten aikaa, toisaalta tunnen olevani siellä mihin tammikuussa jäin. Istutettiin eilen perunaa ja myllättiin kasvimaata - riipaisevan tyhjältä tuntuva tilanne ilman raidallista viherpeukaloa.<br />
<br />
Ikävän kanssa oppii elämään, yllättävän nopeasti. Kun mikään ei ole enää niinkuin ennen, on vaikea löytää itseään kirjoittamassa blogiin. On muka hirveä tarve määritellä itseään ja tätä tilannetta. Keitä me nyt ollaan ilman yhtä laumanjäsentä, ilman agilityä, ilman sitä ja tätä? Vaikka monesta ollaan luovuttu, niin tilalle on tullut jokin selittämän tyyneys - sanaton kauneus. Ihan hyvä meidän on olla näin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg45cCznszyxKsgiq_fezDbbddLBZ5HFLWw_CwLFny9xMbEVEpew5fKl18BnpzgIqFwakIra8VHO3NnvD0-3fubtHIWIoXXvyDpjfEI04bURK9nP30aekau09YhdDLHI7dVaiZC4Ldn7jw/s1600/1_015.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg45cCznszyxKsgiq_fezDbbddLBZ5HFLWw_CwLFny9xMbEVEpew5fKl18BnpzgIqFwakIra8VHO3NnvD0-3fubtHIWIoXXvyDpjfEI04bURK9nP30aekau09YhdDLHI7dVaiZC4Ldn7jw/s1600/1_015.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-64345492744822921072014-05-04T13:55:00.000+03:002014-05-05T11:12:44.185+03:00Kansallispuiston kauneus<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Morjesta pöytään pitkästä aikaa! Käytiin perjantai-lauantaina toteuttamassa eräs idea, joka on kypsynyt meidän molempien mielissä jo hyvän aikaa. Miksei laajentaa retkelyharrastusta <a href="http://uffit.blogspot.fi/2013/10/eramaan-kutsu.html">syksyisistä erämaavaelluksista</a> helpommin saavutettaviin kohteisiin? Päiväretkiä ollaan heitetty esim. Birgitan polulla, <a href="http://uffit.blogspot.fi/2013/09/melkeen-yhta-hyvis.html">Pyhä-Häkissä</a> ja Siikanevalla, mutta yön yli kestäviä telttaretkiä ei olla harrastettu napapiirin alapuolella sitten lapsuusvuosien. Myöpä siis pakattiin kamat perjantaina ja ajettiin Seitsemisen kansallispuistoon. Oltiin Pakkulakankaan P-paikalla klo 16 ja lähdettiin matkaan. Henkalla oli rinkassa yöpymiskamat, mulla pikkurepussa ruoat. Hienointa tässä oli se, että myös pikkuiset lähtivät matkaan - meksikolaiset elämänsä ensimmäistä kertaa telttaretkellä! </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJHKlbEy14o4poadQBXykoEiYXp7Vrv_qU7DPFE372zx3QchUbW59OJn_FhfRRSXnfw4nnYdgQ4DKtMS_QE7kgcw4y72dNuct8M7GObkZFJw65YBUeaTfTfVAuxdT9Mc7JwTxcJBdG6-E/s1600/1_020514_seitseminen+053.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJHKlbEy14o4poadQBXykoEiYXp7Vrv_qU7DPFE372zx3QchUbW59OJn_FhfRRSXnfw4nnYdgQ4DKtMS_QE7kgcw4y72dNuct8M7GObkZFJw65YBUeaTfTfVAuxdT9Mc7JwTxcJBdG6-E/s1600/1_020514_seitseminen+053.jpg" height="499" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyXVPeoPD_BNbjA0GfvRNi01Kqh-wX4OmH1B3H1_xghhYw7DTd6gbczIrzoxBLtYq-8rDq1q7uAcMVdoxYvjBaK9yg4SNAuZLb3RxJ5Awl2YNYjEpSe36-IghE0vl6-ABeWJhABukWkuI/s1600/1_020514_seitseminen+030.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhyXVPeoPD_BNbjA0GfvRNi01Kqh-wX4OmH1B3H1_xghhYw7DTd6gbczIrzoxBLtYq-8rDq1q7uAcMVdoxYvjBaK9yg4SNAuZLb3RxJ5Awl2YNYjEpSe36-IghE0vl6-ABeWJhABukWkuI/s1600/1_020514_seitseminen+030.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Perjantai-illan aikana käveltiin puiston luoteisreunasta aina kaakkoisreunaan asti. Matkalla oli muun muassa vanha mylly ja lähde, josta täytettiin vesipullot. Veden saanti onkin eteläisissä kansallispuistoissa vähän haastavampaa kuin pohjoisessa, jossa voi juoda käytännössä mistä vaan vesistöstä. Seitsemisissä on lähteen lisäksi muutama kaivo, jossa vesi on enemmän tai vähemmän kyseenalaista, mutta talousvetenä ihan käypää. Lähdevesi on tietenkin ihan ylivertaista ja meidän poikkeamalla lähteellä oli hieno tuohikauhakin väsyneitä kulkijoita varten.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3YBrlo3N4c4JQMAFtIWd_waKIl0ukmXbQ47zlElXFaGfPDywAvLk9oh_KyjGACMFMKZ8us7fAaNYRYSk613a2MftGJKkOnHyW8_cuJFpgyBgEczac58KYqyT1BbETiDlKpHDyMazwUpA/s1600/1_020514.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3YBrlo3N4c4JQMAFtIWd_waKIl0ukmXbQ47zlElXFaGfPDywAvLk9oh_KyjGACMFMKZ8us7fAaNYRYSk613a2MftGJKkOnHyW8_cuJFpgyBgEczac58KYqyT1BbETiDlKpHDyMazwUpA/s1600/1_020514.jpg" height="640" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEu_bM2xeibLV_luW6UYg-17WFByJt_8P2jkstrqL7SYKpG1stXqiUzrUwro9rzl0IavcpFDnekIFyCT3ClhAqvxMH3LGjhmriH9sc0zXVF64waNxsU8XWosX6szpg1AQiPPTMbKhEkN4/s1600/1_020514_seitseminen+063.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEu_bM2xeibLV_luW6UYg-17WFByJt_8P2jkstrqL7SYKpG1stXqiUzrUwro9rzl0IavcpFDnekIFyCT3ClhAqvxMH3LGjhmriH9sc0zXVF64waNxsU8XWosX6szpg1AQiPPTMbKhEkN4/s1600/1_020514_seitseminen+063.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4JcQ9Y5xYOTzcVgv79kPLmFI26XK5VQU0y81MbUdTeU34qsF99L8yXaYgAkY1wOGWbIPZXPDPKrBzXpXJiLfc3zLPdoGlXPpfxWKIj2OK7OCQaWqD9TisN3WReYZtzXYRhyphenhyphenQLJGpuoTQ/s1600/1_020514_seitseminen+079.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4JcQ9Y5xYOTzcVgv79kPLmFI26XK5VQU0y81MbUdTeU34qsF99L8yXaYgAkY1wOGWbIPZXPDPKrBzXpXJiLfc3zLPdoGlXPpfxWKIj2OK7OCQaWqD9TisN3WReYZtzXYRhyphenhyphenQLJGpuoTQ/s1600/1_020514_seitseminen+079.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq2r3xQ3k7CnLYoaga55Ti26TUfTSv-okv44K3mRNMoodBykjvvNFYJsEmDOYE1uuGSGI2qhZEAr0WwuqNbxsWgRmMrC9woXNJYfwsxICypo9oafwiDlIpZjoscLyhOiwG92epQQMj1TA/s1600/1_020514_seitseminen+095.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhq2r3xQ3k7CnLYoaga55Ti26TUfTSv-okv44K3mRNMoodBykjvvNFYJsEmDOYE1uuGSGI2qhZEAr0WwuqNbxsWgRmMrC9woXNJYfwsxICypo9oafwiDlIpZjoscLyhOiwG92epQQMj1TA/s1600/1_020514_seitseminen+095.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-eHisLfsLZDFOxMw6UdfpGVVpHHLezsuIVkxefnD6OGTSY84qsYmtRmV4lrX2jC4MQLBRnKeFOww5niM_1sz3YdCn_Uj3PYcfl3G_IlbQp4frF6kX5uDUBGZRd7XacVm2gYfMj6jg-44/s1600/1_020514_seitseminen+120.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-eHisLfsLZDFOxMw6UdfpGVVpHHLezsuIVkxefnD6OGTSY84qsYmtRmV4lrX2jC4MQLBRnKeFOww5niM_1sz3YdCn_Uj3PYcfl3G_IlbQp4frF6kX5uDUBGZRd7XacVm2gYfMj6jg-44/s1600/1_020514_seitseminen+120.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Leiriydyttiin Kirkas-Soljasen telttapaikalla, joka oli kauniisti pienen niemen kärjessä. Joutsenet lensivät illalla pienelle järvelle, aamulla heräsin kuikkapariskunnan lauluun. Illalla grillattiin (soija)makkaraa ja kärtsättiin vaahtokarkkeja. Ilma oli kirkas, mutta viileähkö. Yöksi oli luvattu aste pakkasta. Koirat oli illan kevyen 13 kilometrin lenkin jälkeen valmiita unten maille, heti iltaruoan jälkeen tietenkin. Ipelle telttailu onkin tuttua hommaa, pienet oli ensikertalaisiksi erinomaisia reissukavereita. Rauhoittuivat illaksi teltaan, tyytyväisinä hautautuivat untuvapussien uumeniin. Kun mekin viimein kääriydyttiin pussien sisään, niin erityisesti Fanni oli loistava lämpöpatteri. Se nukkua posotti mun pussissa aina aamuun asti, jolloin vaihtoi hetkeksi Henkan puolelle. Frida on vähän mukavuudenhaluisempi ja tykkää tutuista ja turvallisista arkirutiineista, jonka vuoksi oli vähän rauhattomampi. Mutta hienosti 9-vuotiaskin selviytyi eräretkestä - mennä kipitti omin jaloin koko reissun. Aamu valkeni jo ennen kuutta, mutta torkahdin vielä hetkeksi. Kirkas-Soljanen ei ollut aamusta kovin kirkas, koko tienoo oli sankan sumun peitossa. Sumu tosin hälveni ennen kun lähdettiin taittamaan matkaa eteenpäin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdqZYgV0bzWT1HzyWBWQc706Q_kclcBTkBI939HTAjyi_a_FiLeu3Nn7GfTrJ47WnS-ZUoirdZCXXPUXy9HWrd7-OTCxJhJiC4BJhGlLVXWbLEEcYUIms7FCU9okEsK5GOH3axlJbeMkU/s1600/1_020514_seitseminen+177.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdqZYgV0bzWT1HzyWBWQc706Q_kclcBTkBI939HTAjyi_a_FiLeu3Nn7GfTrJ47WnS-ZUoirdZCXXPUXy9HWrd7-OTCxJhJiC4BJhGlLVXWbLEEcYUIms7FCU9okEsK5GOH3axlJbeMkU/s1600/1_020514_seitseminen+177.jpg" height="388" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTzTCcrNWCJ9VnSn4u4uu_fMItB3fxjWeQep-kZoewveoqjE7VsSLfiFjvHqcgIANG0dV4TOdH13B9KReuFcFW0Id3j8AR_X-OK1qOEH2rXdOs3thzDhBfhxChlAVexFonr8ASMPuGBj8/s1600/1_020514_seitseminen+193.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTzTCcrNWCJ9VnSn4u4uu_fMItB3fxjWeQep-kZoewveoqjE7VsSLfiFjvHqcgIANG0dV4TOdH13B9KReuFcFW0Id3j8AR_X-OK1qOEH2rXdOs3thzDhBfhxChlAVexFonr8ASMPuGBj8/s1600/1_020514_seitseminen+193.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTUPg6iLyOxv2p22lrCdljz-7np4VSd99EkQV3gRjUws6OUNvgU1kNDmbJ0k3U4Y3Qc2OtHBcD07sySQsKv1Wt1jHB_FrYS9yXwEtHm2N1j3MeJhbT1QQ_SwSVqh_dfx8aFAGfkoFdpTc/s1600/1_020514_seitseminen+230.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTUPg6iLyOxv2p22lrCdljz-7np4VSd99EkQV3gRjUws6OUNvgU1kNDmbJ0k3U4Y3Qc2OtHBcD07sySQsKv1Wt1jHB_FrYS9yXwEtHm2N1j3MeJhbT1QQ_SwSVqh_dfx8aFAGfkoFdpTc/s1600/1_020514_seitseminen+230.jpg" height="640" width="360" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3m1wwZGaPTSK2eF0U7LZppRedzqfQYFrofGqGEIFZ0i9VGYoTVOEJe0fq41H_tQ-Ny4O5aOh40wEMdap3LiUisK6qe2tPV8zcIDCNP0ZRlbIDpwCegi3tO6qhEtiYqFjGpJ3iGIerdLY/s1600/1_020514_seitseminen+258.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3m1wwZGaPTSK2eF0U7LZppRedzqfQYFrofGqGEIFZ0i9VGYoTVOEJe0fq41H_tQ-Ny4O5aOh40wEMdap3LiUisK6qe2tPV8zcIDCNP0ZRlbIDpwCegi3tO6qhEtiYqFjGpJ3iGIerdLY/s1600/1_020514_seitseminen+258.jpg" height="640" width="382" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4VF516I63YpJuoQ4KxvndW7YuasAzX3sOyIDBvovA7regFjSGLpGCPbygBtwaE_GWY-hylnQrx0OJBaKfpDtdm5nydC8UaWJ2lXha2_qipQAb4uZ2bp6x37etUNdy4KVaOXLSHbzDnfU/s1600/1_020514_seitseminen+268.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4VF516I63YpJuoQ4KxvndW7YuasAzX3sOyIDBvovA7regFjSGLpGCPbygBtwaE_GWY-hylnQrx0OJBaKfpDtdm5nydC8UaWJ2lXha2_qipQAb4uZ2bp6x37etUNdy4KVaOXLSHbzDnfU/s1600/1_020514_seitseminen+268.jpg" height="640" width="388" /></a></div>
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU4T0rgvgtVlEJjJB6GoBUIgGTELSqUXXm5GhwBR1iXeb0Z9CmtFEf6VnSrrFfGTShjakzt9Okk-as_9YAj20eiW-ESC9klhTL21VdoenfOl96vdKCYbocVU7VGJJGJmItlNG3DExj0Ec/s1600/1_020514_seitseminen+252.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU4T0rgvgtVlEJjJB6GoBUIgGTELSqUXXm5GhwBR1iXeb0Z9CmtFEf6VnSrrFfGTShjakzt9Okk-as_9YAj20eiW-ESC9klhTL21VdoenfOl96vdKCYbocVU7VGJJGJmItlNG3DExj0Ec/s1600/1_020514_seitseminen+252.jpg" height="394" width="640" /></a><br />
<br />
<br />
Lauantain etappi kulki puiston länsireunaa takaisin autolle. Vajaan 17 km matkalla käytiin ihastelemassa Soljasten suoaluetta, ihmeteltiin majavan patoa, vierailtiin Koveron perinnetilalla täyttämässä vesipullot ja tietenkin pidettiin lounastauko. Lauantaina lokattiin pari geokätköäkin. Pikkukoirat oppi nopeasti, että tauon aikana kannattaa oikeasti levätä eikä nuohota itseään nuotioringissä, sitä ei tiedä kuinka pitkä taivallus on vielä edessä. Oltiin takaisin autolla klo 14 jälkeen. 22 h minivaellus oli ihana irtiotto arjesta. Meille sattui hyvät kelit - muutama raekuuro meni yli lauantaina, mutta suurimman osan ajasta paistoi aurinko. Lauantaina vastaan tuli muutamia retkikuntia, muuten saatiin olla ihan rauhassa puistossa. Muita koiria ei nähty ollenkaan.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiarXw9gMNyrm9mYtR-CnnNDZ6tnUpLirwdGa3-LEDrgGfVsxopIn_8gLJ8GmADLyccGxeehOkkTFJeqwxOSKZ1pnI3qR1L4mJOwGXWYDxojOu1h3We5L1nC4QU1zSKJlK8d5hlr9iaGiw/s1600/1_020514_seitseminen+239.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiarXw9gMNyrm9mYtR-CnnNDZ6tnUpLirwdGa3-LEDrgGfVsxopIn_8gLJ8GmADLyccGxeehOkkTFJeqwxOSKZ1pnI3qR1L4mJOwGXWYDxojOu1h3We5L1nC4QU1zSKJlK8d5hlr9iaGiw/s1600/1_020514_seitseminen+239.jpg" height="640" width="360" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtmip_vinTK1pZNZzcV3roUcZvk9jUQeBbLpJP33dwP2LYwXt62zR58pb__1WqYb4Bi_Rn5Q3bD15raDh22m29B150wwC_AxLQdnEYLLlxEsFxthuTYADvaWw8c7jI_ruJIN9m4pPDz6Q/s1600/1_020514_seitseminen+194.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtmip_vinTK1pZNZzcV3roUcZvk9jUQeBbLpJP33dwP2LYwXt62zR58pb__1WqYb4Bi_Rn5Q3bD15raDh22m29B150wwC_AxLQdnEYLLlxEsFxthuTYADvaWw8c7jI_ruJIN9m4pPDz6Q/s1600/1_020514_seitseminen+194.jpg" height="360" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Seitseminen oli iloinen yllätys - vaihtelevaa maastoa, paljon mielenkiintoista nähtävää. Suomalaista luontoa kauneimmillaan ja vielä näin lähellä. Erityisen mukavaa matkan taittamisesta tekee se, että muutaman kilometrin välein vaihtuu maisemat nevoista, aarniometsien kautta korpikuusikoksi. Välillä saa hikoilla harjurinteissä, välillä valua fiilistellen pitkin pitkospuita. Jokaiselle jotain. Lähiretkeilyyn pitäisi panostaa entistä enemmän, Suomessa on varmasti lukuisia upeita mestoja, joissa kelpaisi tallustella. Ehkä seuraava reissu sitten Helvetinjärvelle?<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<i>Polku uuteen</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Pienen päivänsäteen</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>polun päähän vien.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Käsi tarttuu käteen.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Minä tunnen tien.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kysymyksinesi</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>uudeksi teet sen.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Miksi virtaa vesi?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Uiko hyttynen?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Voiko hauki haistaa?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Miksi kaatuu puu?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Saako näitä maistaa?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Lahoaako luu?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Mikä on tuo sieni?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Mikä laulaa noin?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Kysy, taimi pieni!</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Vastaan, jos vain voin...</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Arja Karkiainen</div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-76305545736775528472014-04-22T21:23:00.001+03:002014-04-22T21:23:59.274+03:00Ollaan oltu kiireisiä ei-mitään-tekemisen kanssa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhv-lOsV-NkUaiZwIX1ByrPHDylcVoCo_2Wse8CprICzVpWnLJjyioAB0s9AL_P5nyzBqkqqwX3Q8TI64j0BXOF7TxVnnYKM8uR_oKYjdu66hr6CncJF9Z4e8h4DoeUDReabPqkc2mLMrE/s1600/1_fannikollaasi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhv-lOsV-NkUaiZwIX1ByrPHDylcVoCo_2Wse8CprICzVpWnLJjyioAB0s9AL_P5nyzBqkqqwX3Q8TI64j0BXOF7TxVnnYKM8uR_oKYjdu66hr6CncJF9Z4e8h4DoeUDReabPqkc2mLMrE/s1600/1_fannikollaasi.jpg" height="252" width="640" /></a></div>
<br />
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-28908167020692495052014-04-13T19:12:00.002+03:002014-04-13T19:12:29.673+03:00Elossa taasBlogi nukahtaa aina silloin kun arki on täynnä elämää ja keskitytään siihen olenaiseen eli juuri <i>tähän hetkeen</i>. Ipe on käynyt viisi kertaa laserissa, jonkin verran se on vetreytynyt, mutta ei sillä mitään suurenmoista muutosta ole tapahtunut. Reilu viikon päästä alkaa vesijumppa. Ollaan ulkoiltu kuluneen puolentoista viikon aikana valtavasti, milloin omassa porukassa, milloin kavereiden kanssa. Hervannassa ollaan selvitetty kahteen kertaan Makkarajärven mysteeriä. <a href="http://milobc.blogspot.fi/">Nassun ja Milon</a> kanssa pyöritettiin itsemme niin hukkaan, ettei meinattu löytää koko järveä. Pari päivää sen jälkeen vahvuudessa oli <a href="http://leanissinen.wordpress.com/">Lea</a> koiriensa kanssa. Järvi löytyi ja retkeiltiin pillimehujen ja suklaan voimalla aurinkoisessa kelissä.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgAFA3w0rNJ_wTs5fQv1QtgwsQQwRoqlLPEd9jScKmU7ureTbhMxjrv-QVhxbvrFVLriFM-3Lb8EJ2jo2uhxeRQhwCcra56_6yu1aODs3hESpmL6ZPccC8xLpINeOMu-47RPIu2RVYkco/s1600/1_050.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgAFA3w0rNJ_wTs5fQv1QtgwsQQwRoqlLPEd9jScKmU7ureTbhMxjrv-QVhxbvrFVLriFM-3Lb8EJ2jo2uhxeRQhwCcra56_6yu1aODs3hESpmL6ZPccC8xLpINeOMu-47RPIu2RVYkco/s1600/1_050.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Loppuviikko meni ihan uusiin puihin, kun sain esitarkastuksessa olleen gradun viime tinkaan korjaukseen. Mukavaahan se on sunnuntaisin käydä yliopistolla istumassa ja kirjoittamassa. Huokaus sentään, enää korkeintaan viikko niin toivon, että graduahdistus on mennyttä elämää. Eilisen kirjoitusurakan jälkeen käytiin koko perheen voimin Kaupissa. Pari tuntia vierähti, kun ihasteltiin luontoa (kaikin aistein) ja otettiin kuvia.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhP8SmDLNi9F-LBIkWOljFdNBkdPB6YSUF6JlLU3mYsm02b-4Xpxe6KnDPk589EEruVBoKqVKnZeuUX9PcPDquSQhjhGI-2cm74TLDMlGtc9Vl8H5LVRmo8wLuKfGXNQbgrJa5F2MecCn4/s1600/1_117.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhP8SmDLNi9F-LBIkWOljFdNBkdPB6YSUF6JlLU3mYsm02b-4Xpxe6KnDPk589EEruVBoKqVKnZeuUX9PcPDquSQhjhGI-2cm74TLDMlGtc9Vl8H5LVRmo8wLuKfGXNQbgrJa5F2MecCn4/s1600/1_117.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Torstaina oltiin Niihamassa etsimässä aikaisemmin päivällä liina perässä kadonnutta koiraa (etsintä #45). Ipe oli aivan totaalisen pähkinöinä, kun pitkästä aikaa etsittiin <i>elävää</i> koiraa! Oli nimittäin pikkusen erilainen työskentelyvire - takakenossa sai pidätellä nelivetoa, joka meni semmonen naanantalin aurinko naamalla, etten taas muista milloin viimeksi. Meidän alkuvuoden keikat on ollut lähes järjestäin kuolleita, kuten reilu viikko sitten taas kerran epäonnen Satakunnassa (etsintä #44), jossa Ipe merkkasi pienen metsän kiertämällä sen kolme neljä kertaa. Vaan nyt elävän jäljestys toi sen täydellisen loiston silmiin, jonka olin kerennyt jo lähes unohtaa. Aivan ihanaa oli päästellä pimeässä metsässä otsalampun turvin, kun koira tekee ihan sata lasissa töitä. <3<br />
<br />
Perjantai-illan tokot jäi välistä kun jatkettiin edellisen illan hommia (etsintä #46). Tällä kertaa Sari lähti ensin Lyylin kanssa varmistamaan meidän eilisiä tulkintoja ja kovin selväksi kävi, että Ipe oli ihan oikeassa. Meillä oli olettamus, että koira olisi jäänyt kiinni liinastaan, joten tehtiin normaalista poikkeava toimintasuunnitelma ja lähdin Ipen kanssa Lyylin jäljestyksen jälkeen rajaamaan aluetta toisesta ilmansuunnasta. Tarkoituksena oli selvittää, oliko koira mennyt Toimelantien yli Kauppiin päin vai ei. En oo ennen kokeillut alueen tietoista skannausta, mutta Ipe oli ihan kartalla hommasta ja lähti Toimelantie sahaamaan etelään päin. Haki ja haki jälkeä, teki paljon pistoja molempiin suuntiin, mutta palasi aina takaisin tielle ja jatkoi etsintää. Kunnes sitten otti varman kulman kohti Niihamaa ja sitten mentiin taas tukka putkella lähes tunnin verran. Päädyttiin Soukonvuoren alle, jossa teki lopulta todella painokkaan ilmaisun eikä suostunut etenemään. Pimeys jo alkoi laskea, joten en lähtenyt kovin laajasti haravoimaan aluetta. Palattiin takaisin autolle, joka ystävällisesti jumahti mutavelliin kiinni. Yksin metsätien päässä pimeällä, auto jumissa...hmm. Onneks metsästä tuli vielä kaksi otsalamppuista lenkkeilijää, jotka työnsivät meidät pois pälkähästä. Näkisittepä, kuinka rapainen pirssi on... Lauantaina aamupäivällä sain yliopistolle ilouutisen. Koira oli löytynyt jumiutuneena, mutta hyväkuntoisena Soukonvuoren tienoolta.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiizHRxljzYCAbJI9OJn35bSVn7mjMT7sm9Tr7F1qx-LLaF11G765HAwdIOujsaQVLsF1xN7dJz9_Nv9fpoAQxckHOsF1Bru0hQpbzsm1XpAFEJey9KoXtlBxjBFtimBq7_O1cZxzt9e4/s1600/1_027.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiizHRxljzYCAbJI9OJn35bSVn7mjMT7sm9Tr7F1qx-LLaF11G765HAwdIOujsaQVLsF1xN7dJz9_Nv9fpoAQxckHOsF1Bru0hQpbzsm1XpAFEJey9KoXtlBxjBFtimBq7_O1cZxzt9e4/s1600/1_027.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Etsintähommat jatkuu ensi viikolla, kun käydään tarkistamassa yksi lupaavan oloinen näköhavainto karkurista, joka on ollut jo vuoden päivät reissussa. Toivotaan, että kyseessä on pitkään maan alla ollut karkuri. Nyt kun kevät on koittanut ja lumet sulaneet, niin Fannin etsintäharrastus voitaisiin taas aktivoida. Minimaasturille muutama alkeisjälki, ehkä talven tuumailu on tehnyt hyvää.Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-31382882509677080942014-04-02T18:33:00.001+03:002014-04-02T18:34:49.893+03:00May the force be with you<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBxawZOm9uJULgPiFoaiX_FusW2tv_xCQtCflIaGWnOYPmqhyVK869zuaRM637bxUeYw4jRYw1A5W2t8Uydl7pCyxiA4JGGFv-mHnHFzFi9-ldWCFbjexJyD_CCHXojYw8J0V38H6phqc/s1600/6tag_310314-171032%5B1%5D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBxawZOm9uJULgPiFoaiX_FusW2tv_xCQtCflIaGWnOYPmqhyVK869zuaRM637bxUeYw4jRYw1A5W2t8Uydl7pCyxiA4JGGFv-mHnHFzFi9-ldWCFbjexJyD_CCHXojYw8J0V38H6phqc/s1600/6tag_310314-171032%5B1%5D.jpg" height="640" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Ollan oltu tosi kiireisiä, kun Ipe aloitti Jediopinnot Star Wars Akatemiassa, pääaineena laserointi. Hekoheko. Tänään ja maanantaina on mursu ollut laseroitavana - perjantaina jatkuu. Ja ens viikolla lissää. Korkea tason lasereita ei kamalasti ole Tampereella, joten ollaan jouduttu käymään Veterissä (vai mikä Animagi se nykyisin onkaan) - eläinlääkäriasema, jossa en normaalisti käy. Hommat on onneksi hoituneet oikein kivasti, laseroinnin suorittaa hoitaja ja aikaa menee vain kymmenisen minuuttia. Ipe vaikuttaa nauttivan toimenpiteestä, silmät alkaa lupsaa melko nopeaan.<br />
<br />
Ollaan lenkkeilty ihan normaaliin tapaan, tuo kun on kovin rauhallinen kulkija silloin kun ei ole isompia kavereita mukana - mennä jolkottaa edestakaisin. B-vitamiini tankkaus on käynnissä, samoin öljyillä lutrataan huoletta. Back on tracki on niskassa päivittäin. Vesikävely alkaa lähitulevaisuudessa. Hiljaa hyvää tulee.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Sillä välin - olkoon voima kanssanne.</div>
<div style="text-align: center;">
Ps. Jos haluatte todella voiman luoksenne, niin suosittelen lämpimästi liittymään <a href="https://www.facebook.com/events/218490645014185/?ref_notif_type=plan_mall_activity&source=1">H</a><a href="https://www.facebook.com/events/218490645014185/?ref_notif_type=plan_mall_activity&source=1">uolettoman huhtikuun -kampanjaan</a>. (Löytyy facebookista tuolla nimellä, jos linkki ei toimi.) Kyseessä on Ong Namo -joogakoulun ilmainen hyvinvointikampanja. Oon käynyt tuolla koululla tammikuusta saakka ja voin kertoa, että elämä ei näytä enää samanlaiselta kun on löytänyt kundaliinijoogan. Älkääkä peljätkö mitään guruhörhöilyä, kundaliinijoogassa ei kummarreta kuin omalla sisäiselle gurulle. </div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-60444259301416211762014-03-29T19:39:00.002+02:002014-03-29T19:39:33.473+02:00Piilopirtissä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj27W1dg83AAVKQMbB2mFoGYBTbYsqQlmMY8WJudAygPx-qxNjy2zQJ8a15vRRB6SmYN1zt4EvLQViaoZy3Q5pOAzPPzi-0laqmHd5qc2Bo8A670bHForYrZkz8wdnlsdi2OAPBPnfqfF8/s1600/1_m%C3%B6kill%C3%A4+018.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj27W1dg83AAVKQMbB2mFoGYBTbYsqQlmMY8WJudAygPx-qxNjy2zQJ8a15vRRB6SmYN1zt4EvLQViaoZy3Q5pOAzPPzi-0laqmHd5qc2Bo8A670bHForYrZkz8wdnlsdi2OAPBPnfqfF8/s1600/1_m%C3%B6kill%C3%A4+018.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Pakattiin tyttöjen kanssa kamat ja lähdettiin eilen viikonloppuevakkoon isovanhempieni mökille. Henkalla on kaupungissa kämpällinen äijiä viettämässä iloista viikonloppua, joten koin parhaaksi väistyä takavasemmalle. Ennen lähtöä käännyttiin tokotreeneissä paikkamakuussa ja häiriötreeneissä. Onnistuttiin oikein hyvin, häiriköimään ainakin. Ipellä hyppäs kaikki inkkarit kanootista, kun heitettiin noutokapula ja sitä ei haettukaan välittömästi.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBl3KFWSh_lixQuiLKi3fn94eI0Pis8aBkivrV1-Lv6PvMajBtJmHOuisaEXZeXqqVYRsxBPgZIsLntCMlK4dhzmUcjBoLxDSnudUlbF6OhBpVDShBXEv53MIaFHtDqQDqMHuZUsZ0oKA/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+021.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBl3KFWSh_lixQuiLKi3fn94eI0Pis8aBkivrV1-Lv6PvMajBtJmHOuisaEXZeXqqVYRsxBPgZIsLntCMlK4dhzmUcjBoLxDSnudUlbF6OhBpVDShBXEv53MIaFHtDqQDqMHuZUsZ0oKA/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+021.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Maaliskuinen viikonloppu mökillä, jossa ei ole juoksevaa vettä eikä sisävessaa on sujunut oikein hienosti. Täällä pääsee hyytävän lähelle semmoista pysähtyneisyyden tunnetta. Ihme kyllä, ei pelottanut yhtään paljon hipsiä iltapissalle huussiin. Mulla oli otsalamppu ja koirat piti selustan. Tänään oli aurinkoinen, joskin tuulinen päivä. Käppäiltiin aamupäivällä metsätien vartta, matkalla koirat ihastuttivat niitä harvoja mökkinaapureita, jotka ovat jo kesää tekemässä tiluksillaan.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXwfouTlnyieHWw05tyw3pfEqhkDp5LMAYex_fmQUwINrYSmxf52YazE1GMA_FiLxf7jfFDBfaMt5O1kOJhmSk3WIt2l2H57j8aUxyI22J_zbTnpKVabFUu9ZjjqchzWlSZsf-fmZwx3E/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+042.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXwfouTlnyieHWw05tyw3pfEqhkDp5LMAYex_fmQUwINrYSmxf52YazE1GMA_FiLxf7jfFDBfaMt5O1kOJhmSk3WIt2l2H57j8aUxyI22J_zbTnpKVabFUu9ZjjqchzWlSZsf-fmZwx3E/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+042.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />
<br />
Ollan otettu varsin rauhallisesti, nautiskeltu auringosta kuistilla ja ihmetelty pikkulintuja. Jäälle ei ole enää asiaa, muttei vielä ole oikein uintikelikään - Ipen mielestä olis ihan hyvin voinut jo uida, ranta oli ainakin 40 senttiä auki... Oon aika tuhdissa flunssassa, joten tämmöinen joutenolo ja rauhallinen käpyttely sopii oikein hienosti kuvaan. Herkkuja on tietenkin kassi tolkulla mukana. Päivähän ei voi olla kuin hyvä, jos on ennen puoltapäivää syönyt jo puolikkaan suklaalevyn. Äsken söin jätskipönikän lopun lusikalla, joka maistui vielä päivälliseltä kuhakeitolta. Jääkaapissa on intialaista noutoruokaa. Namaste.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8f8SXWC-sQ0QegR8NHx53VglGEejjCMsmDzHVPhgkTbgJIIXy7ivncDW6bOwlFRng5LofqU_FBjt5cf3-8W-AysTq7pfbEuySEeqhAXqOoWi3HiG_kwGv5T168WLxAMZyYxZKncMin_Q/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+022.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8f8SXWC-sQ0QegR8NHx53VglGEejjCMsmDzHVPhgkTbgJIIXy7ivncDW6bOwlFRng5LofqU_FBjt5cf3-8W-AysTq7pfbEuySEeqhAXqOoWi3HiG_kwGv5T168WLxAMZyYxZKncMin_Q/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+022.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Alkuillasta ajettiin läheiselle Pukalan retkeilyalueelle, jossa laskeva aurinko maalasi metsän kauniiksi. Kaikkialla oli ihan hiljaista, maasto oli vaihtelevaa ja koiratkin vain jolkotteli rauhallisesti menemään. Vaikka viikonloppu on sujunut kovin lungisti, niin hyvin tyytyväiseltä jokainen tuhiseva kääryle vaikuttaa juuri nyt. Ipe otti justiinsa takajalat kainaloon unikaveriksi. Muistakaa välillä hengittää oikein syvään ja rauhallisesti.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVHFe7uSd17AJyektmJHN56hJPY7mA2MB1TyOnJOOJhPgchrJ_dWd3RrdME-OvazveH0Z4_vDMrte8fAXZxo-ze7RCrWmbs5ZRpZejCLPT2hgozyOuojxvOllQrrR28lC-TvvI0lbFIpM/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+094.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVHFe7uSd17AJyektmJHN56hJPY7mA2MB1TyOnJOOJhPgchrJ_dWd3RrdME-OvazveH0Z4_vDMrte8fAXZxo-ze7RCrWmbs5ZRpZejCLPT2hgozyOuojxvOllQrrR28lC-TvvI0lbFIpM/s1600/1_m%25C3%25B6kill%25C3%25A4+094.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-19887568933398981832014-03-26T19:41:00.003+02:002014-03-26T20:26:02.958+02:00Usko koetuksellaEdellinen posti oli kovin iloinen. Haluan uskoa, ettei onnellisuudesta rankaista, mutta tuntuu kyllä vahvasti siltä, että ollaan saatu karmalta oikein mennen tullen bitch slappia. Viime perjantaiksi sain Ipelle äkkilähtöajan Piiralle. Meidän ja Piiran edellisestä tapaamisesta on vierähtänyt tovi, joten oli mukava käydä kuulemassa hänen ajatuksiaan pitkästä aikaa. Pääsin täystenttaukseen marraskuisesta loukkaantumisesta ja sen jälkeisestä kuntoutuksesta. Turns out, tuo kaveri ei olekaan niin hyvässä jamassa kun olen <strike>luullut</strike> toivonut. Ei kykene seisomaan staattisesti oikeassa asennossa pitkään, kääntyy banaanille, vasemman puolen selkälihakset joutuneet hurjasti kompensoimaan oikean puolen vammaa, oikea pieniolkalihas surkastunut tiehensä...ihan vain muutamia asioita mainitakseni. Tuli aikalailla lunta tupaan - Ipen tiipii vuotaa.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSbfDcovVHhUk5Pr3UQxDr8ABG_5ENePYPNlpK1Ynj844jPpu1PSWioKGPn-fUfpTxYm6vchRJhbL_5dtikNxobtgqLHrPCswJM2gfHVrhyNFAA_wHeaqeF8OKT2fYUxejkmJgYFK8iIc/s1600/6tag_230314-183737%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjSbfDcovVHhUk5Pr3UQxDr8ABG_5ENePYPNlpK1Ynj844jPpu1PSWioKGPn-fUfpTxYm6vchRJhbL_5dtikNxobtgqLHrPCswJM2gfHVrhyNFAA_wHeaqeF8OKT2fYUxejkmJgYFK8iIc/s1600/6tag_230314-183737%255B1%255D.jpg" height="640" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
Ultimaattisin ongelma lienee se, että oikea etunen on ehkä pahin mahdollinen vamman paikka Ipelle. Sen vuoksi, että sen ikuisuusongelma on heikko vasen takanen. Nämä kun yrittävät siellä kompensoida toinen toistensa epätäydellisyyksiä, syntyy yhä suurempi ongelmavyyhti, joka enemmin tai myöhemmin räjähtää käsiin. Vaikka kysehän ei missään nimessä ole siitä, etteikö vammaa olisi yritetty hoitaa tässä neljän kuukauden aikana. Onhan sitä syynätty ja huollettu, ihan röntgenpöytää myöten. Nyt ollaan vaan (taas vaihteeksi) sellaisessa tilanteesta, että pitää mennä ns. back to basics ja rakentaa sille uudestaan oikeanlainen tapa käyttää kroppaa. Suunnitelma on selvä. Agility jäihin, laserilla kireys/kipu pois ja sen jälkeen vesikävelyyn kasvattamaan sitä olkalihasta. Hyvä siitä vielä tullee. En tosin tiiä tuleeko agilitykoiraa, mutta hyvä kuitenkin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNWrAiDXeYR8YZbXxzMclSWWOLcwPh-cZHtYYLhARvYAo9BJ-Z_1Xd9dE2Su3i3Ldyt66PHo649Lu6ZFXravDL5LP_JiEq5whY1kNayksbn8pQRl-DtYeRM42jg9aacJUJi-AtbF-kYnI/s1600/6tag_240314-151334%255B1%255D.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNWrAiDXeYR8YZbXxzMclSWWOLcwPh-cZHtYYLhARvYAo9BJ-Z_1Xd9dE2Su3i3Ldyt66PHo649Lu6ZFXravDL5LP_JiEq5whY1kNayksbn8pQRl-DtYeRM42jg9aacJUJi-AtbF-kYnI/s1600/6tag_240314-151334%255B1%255D.jpg" height="640" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Sitten yks toinen pieni muhkura tässä elämän soljuvassa virrassa. Se Fannin kyljestä poistettu nimittäin. Maanantaina tuli soitto eläinlääkäriltä, patologin terveiset ei olleet ihan sitä mitä lähdettiin havittelemaan: pahanlaatuinen kasvain. Onneksi kuulemma sieltä hyvälaatuisimmasta päästä eli solukoltaan tasalaatuista ja kiinteää. Ongelma on se, että tämän tyyppisen kasvaimen poistossa tervettä kudosta pitäisi poistaa 20mm marginaalilla, mutta koska se oli Fannin kyljessä niin kudosta saatiin vain 5-1mm marginaalilla poistettua. Se kaks senttiä kun olis ollut jo sydämessä saakka. Seurataan tilannetta, uusiutuvat kasvaimet poistetaan heti niiden ilmestyttyä.<br />
<br />
Mitäpä tähän nyt muuta sanoisi kuin <i>keep calm and carry on</i>. Ei auta itkupotkuraivarit, ei auta stressi ja loputon huoli, ei kaiken kieltäminen, ei synkistely. Sen vuoksi olen päättänyt lähestyä asioita samalla zen-mielentilalla kuin Fanni yllä olevassa kuvassa. Nautitaan siitä mitä meillä on, ei murehdita siitä mitä meillä ei ole. Elämä on nyt, ei huomenna.Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-77817259769685844912014-03-19T20:41:00.000+02:002014-03-20T11:45:59.838+02:00Yli läikehtivää onneaAurinkoinen keskiviikko. Kaikki ainekset katastrofiin, mutta jotenkin tuo aurinko tekee kaikesta niin paljon kauniimpaa. Tänään on ollut onnellinen päivä - elettiin hetkessä, ei huolittu tulevasta.<br />
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7depxQITBOMNVgSvAmUbog2zVvm8tr19CqZ3cJKtnclIPpg8o33ea2CXMrURXO1kaNm8wbFoVHtgEj4Fr32u05KtJTgaY9oTn7U_1VfvOAuRUvKkT-cSjIpPrtctogs7dUt6-TH1OA2M/s1600/1_190314+033.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7depxQITBOMNVgSvAmUbog2zVvm8tr19CqZ3cJKtnclIPpg8o33ea2CXMrURXO1kaNm8wbFoVHtgEj4Fr32u05KtJTgaY9oTn7U_1VfvOAuRUvKkT-cSjIpPrtctogs7dUt6-TH1OA2M/s1600/1_190314+033.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Aamu alkoi matkalla eläinlääkäriin. Fanni kävi maanantaina näyttämässä kyljessä olevaa (ja yhtäkkiä kasvanutta) pattia lääkärille, joka totesi että kanttaisi ottaa se pois - ei vaikuta rasvapatilta. Niimpä me otimme ensimmäisen vapaan leikkausajan tälle aamulle ja pistettiin Fannin unten maille toimenpidettä varten. Se simahti äkkiä ja jätin sen luottavaisin, joskin hieman jännittynein mielin klinikalle. Kävin sillä välin kaupassa ja poikkesin hakemaan koirille ruokaa. Hakemani MUSHin Vaisto-pullat oli Wuffilla synttäritarjouksessa 2,90€/pussi - score!</div>
<div>
<br />
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTu52SwjhZw8OCeyDeCU0flUd_tOxndmA4fuU5TIe-81Nyx3kAtMkGdXakG0pCpB_KYrymHzi5oC9NAo7tpkeCScto8C5mMfdpT0K_8UslDS866aLMQzl0df3fzigI4K4KBOh3Y_hO3y8/s1600/1_190314+019.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTu52SwjhZw8OCeyDeCU0flUd_tOxndmA4fuU5TIe-81Nyx3kAtMkGdXakG0pCpB_KYrymHzi5oC9NAo7tpkeCScto8C5mMfdpT0K_8UslDS866aLMQzl0df3fzigI4K4KBOh3Y_hO3y8/s1600/1_190314+019.jpg" height="640" width="480" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Heitin ruoat kotiin ja palasin eläinlääkäriin odottamaan Fannia kotiutettavaksi. Siinä istuessa ja ihmetellessä enkeli käveli odotushuoneeseen. Tai ei se mikään oikea enkeli ollut, mutta melkein. Sisään tassutteli täynnä elämää pienen pieni ja maailman kaunein pentu, nimittäin münsterinseisoja! Tulivat istumaan viereiselle penkille ja minä tietenkin ensimmäisenä utelemaan, että onko tämä ihanuus münsteri. Kun omistajat hämmentyneenä siitä, että joku ylipäätään tietää münsterin ja vieläpä tunnistaa se, nyökyttelivät hyväksyvästi, niin sitten se iski - Niagaran putous! Niin sponttaani ja kutsumaton itku, että hämmennyin itsekin omaa reaktiotani. Omistajat olivat oikeutetusti vielä enemmän hämillään kun tuntematon ihminen itkee ja sopertaa onnesta ymmyrkäisenä pennun nuolessa naamaa keskellä kiireistä eläinklinikan aulaa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kun vihdoin sain jotain järkevää ulos suustani, niin sain puolusteltua käytöstäni kertomalla Ritasta ja rakkaudestani rotuun. Ymmärsivät luonnollisesti tilanteen. Aivan kertakaikkisen käsittämätöntä, miten ilahduttavaa pennun näkeminen oli! Suupielet korvissa hymyilin autuaan onnellisena samalla kun se pikkutirriäinen puri pirajahampaillaan mun sormia. Ja ne korvakarvat! <3 Koko tämän tunteikkaan tilanteen kruunasi se, että 1+1 laskiessa hoksasin heidän olevan tutun tuttuja, henkilöitä joiden münstereistä olen kuullut eräältä kaveriltani jo aiemmin.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Hetken päästä kuulinkin hoitajalta, että Fannin leikkaus oli sujunut todella hyvin. Anestesiassa ei ollut mitään ongelmaa, patti oli saatu kokonaisuudessa pois patologille lähetettäväksi ja Fanni oli heräillyt rauhallisesti. Pian se tötteröpää sieltä saapuikin ja lähdimme huilaamaan kotiin. Mennessäni huikkasin uusille tutuille, että kiitos kun teitte mun päivän! </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Fanni on ollut kotona vähän kuutamolla (katso yllä oleva kuva). Hivenen levoton, mutta rauhoittuu syliin. Illalla kun me oltiin Ipen kanssa treeneissä niin se oli vähän itkeskellyt, mutta nukkunut kuitenkin suurimman osan ajasta. Ruoka maistuu ja intoa olisi jo hyppiä sohvalle, joten sikäli ihan hyvältä vaikuttaa. Sitten vaan ootellaan peukut pystyssä patologin terveisiä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfkdAcjEAYXkFusLbWPevhTN14ohYi2jYjRxotmlAujqZ-ewfj3pjVkU9DQ_KAOSVBe0p89esPdo6Xnd3WY5QjBgAmPyVXLNj0ha2IoTZgBdQwreGZ4nmNvwBZ0jOu3SpOOlWA4JZZ-68/s1600/1_190314+092.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfkdAcjEAYXkFusLbWPevhTN14ohYi2jYjRxotmlAujqZ-ewfj3pjVkU9DQ_KAOSVBe0p89esPdo6Xnd3WY5QjBgAmPyVXLNj0ha2IoTZgBdQwreGZ4nmNvwBZ0jOu3SpOOlWA4JZZ-68/s1600/1_190314+092.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
</div>
<div>
Ipe pääsi ensi kerran sitten syksyn yksinoikeudella treeneihin, jonka kunniaksi käytiin Birgitan polulla alkulämmittelemässä oikein tunnin verran. Pari astetta pakkasta, aurinko paistoi, maasto oli kuiva ja ketään ei näkynyt missään - täydellistä. Kamerakin oli mukana ja pienen lammen rannasta löydettiin ihanan kuvauksellinen sijainti, jossa Ipe sai leikkiä hanskalla ja minä otin kuvia. Nämä on niitä hetkiä, kun tuntuu että maailma pysähtyy ja kaikki paha katoaa hetkeksi. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiyhjEZnFe43vkhijFnlYIyI1uBAntdqjWBASIUax1rqFJphu4u95hHiELFPxred9xK__PSejB7IZCD4FPQXA77OT_2hdRsDfI3hWgGSIHXatesJisgNA-9pNeX8pErdCUtzGaWbHboQ0/s1600/1_190314+078.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhiyhjEZnFe43vkhijFnlYIyI1uBAntdqjWBASIUax1rqFJphu4u95hHiELFPxred9xK__PSejB7IZCD4FPQXA77OT_2hdRsDfI3hWgGSIHXatesJisgNA-9pNeX8pErdCUtzGaWbHboQ0/s1600/1_190314+078.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEmgQY_D37UzaQ0caV3ouo7SnfLnltjjJ6jZw8PEsmcym4y2bLXwAChtvpZELYfvX0ViMSP__GmahXy4wmFOCGQcQEme-6ed0tlU7nKpYJ3zd-MRz9EHWfSWowz6VTNT1809Sf96t0X3A/s1600/1_190314+073.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEmgQY_D37UzaQ0caV3ouo7SnfLnltjjJ6jZw8PEsmcym4y2bLXwAChtvpZELYfvX0ViMSP__GmahXy4wmFOCGQcQEme-6ed0tlU7nKpYJ3zd-MRz9EHWfSWowz6VTNT1809Sf96t0X3A/s1600/1_190314+073.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Treeneissä tehtiin hyppyrataa viime viikonloppuisten Berglundin kisaratojen innoittamana. Vauhdikkaita päällejuoksuja ja takaakiertoja. Höystettynä suorilla putkilla. Ipen kanssa mentiin viimeisenä (medirimoilla), joten meillä oli ruhtinaallisesti aikaa paneutua siihen <i>näin</i> <i>odottelen rauhallisesti</i>-projektiin - mutakakun lomassa, sillä saatiin herkutella <a href="http://tuittu.vuodatus.net/lue/2014/03/uusi-pallo">Luun nollavoiton</a> kunniaksi. Mukavastihan se sujuikin, kun viitsii nähdä vähän vaivaa - se odottelu nimittäin, mutakakkuun ei tarvinnut nähdä kamalasti vaivaa. Namipalkkailua rauhallisista hetkistä ja kun kierrokset alkoi nousta, niin välittömästi käy-käskyllä maihin. Nollatoleranssi haukkumiseen. Tuo pörrö on kyllä aika kiitollinen, kun se uskoo kovin vähällä - sen kanssa ei tarvi lyödy päätä kovin montaa kertaa seinään. Hyvä siitä taas tulee. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Radalla se toimi lähes yhtä hyvin kuin ajatus. (Huom. Ajatuskin pätkii joskus.) Yhden kerran sain sen luikahtamaan ohi päällejuoksuhypystä, muuten se otti ne kovin huolella. Se haki hienosti putket, joihin heitin jo kovasti toiseen suuntaan juostessani ja oli iloinen kulkupeli. Yksi rytmityskohta vaati vähän hiomista, mutta rivakkaalla persjätöllä sen sai hanskattua paremmin ja kontrolli säilyi. Tuntuu se vaan niiiiiin hyvältä tehdä taas agilityä tuon kanssa. Ihan kuin olis kotiin palannu.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmsyOQEnPIMzj5XEhmEifI1PFu0u8cOXX7mjt9XsnETCFO_GGgVEMwC0KgtrVbazyQHKDkiiPmshkUJ5VGFsea0KELk38DQWfQjJnVC2ragXssSezgOO4o0KKHCCjDKoR9Wqz9DViUS10/s1600/1_190314+064.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjmsyOQEnPIMzj5XEhmEifI1PFu0u8cOXX7mjt9XsnETCFO_GGgVEMwC0KgtrVbazyQHKDkiiPmshkUJ5VGFsea0KELk38DQWfQjJnVC2ragXssSezgOO4o0KKHCCjDKoR9Wqz9DViUS10/s1600/1_190314+064.jpg" height="480" width="640" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Illalliseksi koirat sai ruokiinsa ennenkuulumattomat herkkuhöystöt, kun paistoin niille kuhafileitä, jotka löytyi pakasteinventaarion jäljiltä kun päivällä mahdutin niitä Musheja pakkaseen. Jostain perukoilta paljastui sinne unohtuneet kalafileet, jotka oli aavistuksen kyseenalaisia ihmisruoaksi. Koirat olivat onnellisia, eivät kyseenalaistaneet.<br />
<br />
<br /></div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-43750476254901522712014-03-18T23:14:00.001+02:002014-03-18T23:15:04.234+02:00Good spirits<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz_CJr6_jCWMJ-5BQc8HUDFJcSrzC_Vo83gvKsXAbIeINuQetIDwKPjDgJX8nIRlmDcQ2PX2Ot-9VKLmvJP4V_hDhJdRYhm7jUZHvmnM2EqXcw11UosJm4IawV37LFgkHFjn09GT-fVik/s1600/IMG_7931_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgz_CJr6_jCWMJ-5BQc8HUDFJcSrzC_Vo83gvKsXAbIeINuQetIDwKPjDgJX8nIRlmDcQ2PX2Ot-9VKLmvJP4V_hDhJdRYhm7jUZHvmnM2EqXcw11UosJm4IawV37LFgkHFjn09GT-fVik/s1600/IMG_7931_b.png" height="640" width="440" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhApHwZcVeIec_2MOEnH6bKp0pdrq7v8UxzlH3E7aM4-6eh38vhYFXmdqGFBXaJDStSl8z-_Nd1w5iwiU0vkksOI_TlguyNFY11K76g0-RzwFk1tbei4PfzwU47LgXB9tqUDwboQ27M6PE/s1600/IMG_7986_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhApHwZcVeIec_2MOEnH6bKp0pdrq7v8UxzlH3E7aM4-6eh38vhYFXmdqGFBXaJDStSl8z-_Nd1w5iwiU0vkksOI_TlguyNFY11K76g0-RzwFk1tbei4PfzwU47LgXB9tqUDwboQ27M6PE/s1600/IMG_7986_b.png" height="410" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://media-cache-ec0.pinimg.com/736x/75/56/c2/7556c286b4e21f9621348969b7180f9a.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://media-cache-ec0.pinimg.com/736x/75/56/c2/7556c286b4e21f9621348969b7180f9a.jpg" height="400" width="266" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFXvk-66DXMut5_9bXp3xx448AIoFOSG1n7LEGyCoKhmmDLkRVaAp4CI2osvef08jSNTWOQP72uLNxRzRw7BK5Btz553oMWmHmvHNs3OWadnD2wwdTsS3y4EZxgWeFzM9oS9ohnyTY_ko/s1600/IMG_7903.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFXvk-66DXMut5_9bXp3xx448AIoFOSG1n7LEGyCoKhmmDLkRVaAp4CI2osvef08jSNTWOQP72uLNxRzRw7BK5Btz553oMWmHmvHNs3OWadnD2wwdTsS3y4EZxgWeFzM9oS9ohnyTY_ko/s1600/IMG_7903.png" height="396" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcOohp1aP6B52RiW-_GCD9YA-cpclUItv0GC7CQJ-ameDMWGK6hrl4pmoYwIFQVWPfY0jke66mZU6F7241ybbA0AQQPIUd6rrE3XNh3TsTt0a2epFr4D6vPGdvRNbEVDk278bDxJ46-0c/s1600/IMG_7936_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcOohp1aP6B52RiW-_GCD9YA-cpclUItv0GC7CQJ-ameDMWGK6hrl4pmoYwIFQVWPfY0jke66mZU6F7241ybbA0AQQPIUd6rrE3XNh3TsTt0a2epFr4D6vPGdvRNbEVDk278bDxJ46-0c/s1600/IMG_7936_b.png" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlzf49jxjZjRw-0F9mU_20MEpC7aA_yd3KCeWkbTAN9PlhdkqzEnbIhjFRHlLmTvN_D2UTS2KMaGKj0Pn-34hEZOXw2_w29dv3joHI_RhQuBPtv1FeKRMVWEacvJA_X8NRtsg1lFOR6zM/s1600/IMG_7982_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlzf49jxjZjRw-0F9mU_20MEpC7aA_yd3KCeWkbTAN9PlhdkqzEnbIhjFRHlLmTvN_D2UTS2KMaGKj0Pn-34hEZOXw2_w29dv3joHI_RhQuBPtv1FeKRMVWEacvJA_X8NRtsg1lFOR6zM/s1600/IMG_7982_b.png" height="640" width="442" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://media-cache-ak0.pinimg.com/736x/7a/c9/e0/7ac9e0273ea569163da845b4da35638f.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://media-cache-ak0.pinimg.com/736x/7a/c9/e0/7ac9e0273ea569163da845b4da35638f.jpg" height="400" width="312" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_BkMs9jCkcCleJ67gPmEKgE6IB6koJjGEENGXXxdf-CdltJMrz9RXFKZ5aaBbU3B7lXL80kXmAlWNWCdNYoRnxVaI3WruoxNefmladFkMuCLKHjOt6N7pH-qnkllEEHf3uloXZ9GmwSY/s1600/IMG_7855_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_BkMs9jCkcCleJ67gPmEKgE6IB6koJjGEENGXXxdf-CdltJMrz9RXFKZ5aaBbU3B7lXL80kXmAlWNWCdNYoRnxVaI3WruoxNefmladFkMuCLKHjOt6N7pH-qnkllEEHf3uloXZ9GmwSY/s1600/IMG_7855_b.png" height="640" width="444" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjThJ4b4yyf_Xe5nmzrzFVR57KAGhD1OjiUR_oyjWk6HSBLHCiY_LiwbQBeyKZe4wBqZqSz_uoE1Te_TUx8i7-Lvqv11DFCb1cKW-QygSO9133DoDzAOknlJ5zy3RTndIHdnoNTPeumo44/s1600/IMG_7955_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjThJ4b4yyf_Xe5nmzrzFVR57KAGhD1OjiUR_oyjWk6HSBLHCiY_LiwbQBeyKZe4wBqZqSz_uoE1Te_TUx8i7-Lvqv11DFCb1cKW-QygSO9133DoDzAOknlJ5zy3RTndIHdnoNTPeumo44/s1600/IMG_7955_b.png" height="640" width="458" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://media-cache-ec0.pinimg.com/736x/04/1d/fe/041dfeee6f2f4d520b25ac6b330636fc.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://media-cache-ec0.pinimg.com/736x/04/1d/fe/041dfeee6f2f4d520b25ac6b330636fc.jpg" height="400" width="266" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAT9wmLl6Tw_Ywl0-kkjNEzqw9kguMvd1twLV9WG4vkzNSJqCzs54w3XmVKUQ88zhHbELv1kPRcCX0dPCifXFqm-g61BaZhGd3ZGg_yNM73n1HELb-Kvtiey8TAB-8JljEVZ0fwSGQnWc/s1600/IMG_7976_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAT9wmLl6Tw_Ywl0-kkjNEzqw9kguMvd1twLV9WG4vkzNSJqCzs54w3XmVKUQ88zhHbELv1kPRcCX0dPCifXFqm-g61BaZhGd3ZGg_yNM73n1HELb-Kvtiey8TAB-8JljEVZ0fwSGQnWc/s1600/IMG_7976_b.png" height="640" width="470" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigTPP9IZ4CBbL3TLTuckqjacvs1JoCnlQB9Q1amkgllA-OWeidgy5PbUhAlGHEG008b0_u61b5jcCFh_rbuCuRWhmf_6EQY8yDtdXX3JsRkNRi5WlsXWsBcPDq3xyFlJabXrNu6f4Q0PE/s1600/IMG_7993_b.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigTPP9IZ4CBbL3TLTuckqjacvs1JoCnlQB9Q1amkgllA-OWeidgy5PbUhAlGHEG008b0_u61b5jcCFh_rbuCuRWhmf_6EQY8yDtdXX3JsRkNRi5WlsXWsBcPDq3xyFlJabXrNu6f4Q0PE/s1600/IMG_7993_b.png" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Fotos: Katarina Kastrau / <a href="https://www.facebook.com/lafleurlareux">La Fleur La Reux Photography</a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Happy thoughts: <a href="http://www.pinterest.com/laurauffi/ilo-irti-elamasta/">Pinterest</a></div>
<br />Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-25705674531161288832014-03-16T19:34:00.002+02:002014-03-16T19:34:33.058+02:00StoppiChihuahuan mitta on nyt täysi. Agilityn osalta nimittäin. Fannin mukaan ainakin kisakiintiö on nyt vähäksi aikaa täytetty, sen osoitti tämän päiväinen. Oltiin ennenkuulumattomasti toista viikonloppua perekkäin kisaamassa - sen verran olin sentään kaukaa viisas, että ilmoittauduin vain kahdelle radalle. Tänään se ensimmäinenkin oli liikaa. Jos ekalta hyppyesteeltä jo ottaa kiellon ja vaikeroi muutenkin etenemisen kanssa, niin on aika jäädä ansaitulle huilitauolle. Hyvin sinä pikkuinen olet kyllä vetänyt, lomaile ihan rauhassa.<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="338" mozallowfullscreen="" src="//player.vimeo.com/video/89237045?byline=0&portrait=0&color=ffffff" webkitallowfullscreen="" width="600"></iframe><br /></div>
<br />
Ennen vanhaan kun Fanni kävi ihan viikkotreeneissä, niin sillä tuli aika ajoin niin sanotusti leipiintyminen lajiin. Sikäli tämä ilmiö ei tullut puskista. Pikkumustahan on päässyt treenaamaan nyt koko alkutalven viikoittain tuuratessaan Ipeä. Oikeastaan tää tuli ihan hyvään saumaa - Ipe on palailemassa taas treenien äärelle, joten Fannin vaihtopenkittäminen ei tee pahaa.<br />
<br />
<i>Edit. </i>Tätä kirjoittaessa Fannilla alkoi aivan kamala närästyskohtaus. Eli olikohan sittenkin vain paha olo pikkaraiselle? Voi onneton. Onneksi jäätiin pois hyppyradalta.Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-64868292373300617472014-03-15T19:32:00.000+02:002014-03-15T19:32:15.759+02:00Sneak peekTorstaina treffasin Tampereella asuvan puolalaisen Karolinan, joka tekee opintojensa ohessa valokuvaushommia. Olin nähnyt hänen kuviaan aiemmin ja ihastunut mystisen utuiseen ja satumaiseen kädenjälkeen. Vaikka mulla on satamiljoonaa kuvaa koirista, niin silti janosin pistää ransut Karolinan linssin eteen. Ja voi pojat, kyllä kannatti! Oon ihan lääpälläni lopputulokseen, ainoa ongelma se, etten osaa valita lempparia niistä lukuisista kuvista. Ohessa jokaisesta yksi shotti, julkaisen lisää ensi viikolla.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkL5BYgJecW1do63NUW0LAzeIefK6IovD2P2kxOxhTuVWtO3bYWDZgTB-yI3YR0uoj-ms_ZktNolKAugmCrrSkQh-_jZlaomvNx7B1GL6x6EUB0uG0g02RwCVmhNnnlcwFSHE8r44zJDo/s1600/IMG_7964.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkL5BYgJecW1do63NUW0LAzeIefK6IovD2P2kxOxhTuVWtO3bYWDZgTB-yI3YR0uoj-ms_ZktNolKAugmCrrSkQh-_jZlaomvNx7B1GL6x6EUB0uG0g02RwCVmhNnnlcwFSHE8r44zJDo/s1600/IMG_7964.png" height="458" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihvXmw3NTjCWL6jgTcfL8zlT12vM2hRdPZUnBbmKTdfMosIcEcLRqvbtXfqYWdd0KOISMXkE3wDbNv0Z3_gqS_9zFzCFx9WSL2xoI7e2T0RSmGD7dg7fBfyUhNvJeBbEDzUgPEXSdQtXA/s1600/IMG_7947.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEihvXmw3NTjCWL6jgTcfL8zlT12vM2hRdPZUnBbmKTdfMosIcEcLRqvbtXfqYWdd0KOISMXkE3wDbNv0Z3_gqS_9zFzCFx9WSL2xoI7e2T0RSmGD7dg7fBfyUhNvJeBbEDzUgPEXSdQtXA/s1600/IMG_7947.png" height="426" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3Ogs_pAbrNF3h5cfYjlSLjLZTXoHgc7mQlXuMxMFzTdDVaAhWhZtDTKW4jtAbjT0fjDXDbv4jntu0BLMIXU7A67RVR3T0tFTa495oDaKL2w8P5bdQcuubGyCL1ApgNDiF0UhOqKLmizQ/s1600/IMG_7846.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3Ogs_pAbrNF3h5cfYjlSLjLZTXoHgc7mQlXuMxMFzTdDVaAhWhZtDTKW4jtAbjT0fjDXDbv4jntu0BLMIXU7A67RVR3T0tFTa495oDaKL2w8P5bdQcuubGyCL1ApgNDiF0UhOqKLmizQ/s1600/IMG_7846.png" height="428" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
Kuvat: Karolina Kastrau / <a href="https://www.facebook.com/lafleurlareux">La Fleur La Reux Photography</a></div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-8200272921767421957.post-86625086157493259682014-03-14T22:08:00.001+02:002014-03-14T22:08:21.613+02:00Valoa tokotunnelin päässäRallatellen tokoa. Teemana häiriö/kuuntelu. Mokailtiin ihan hirveesti, mutta silti oli kauheen kivaa. Kaikkein vaikeinta Ipelle oli vetää luoksetulo kahden suoran putken välistä ilman poikkeamista putkessa - se vaan jotenkin imi joka kerta sisuksiinsa. Ihan käsittämätöntä Ipen mielestä.<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="338" mozallowfullscreen="" src="//player.vimeo.com/video/89133688?byline=0&portrait=0&color=ffffff" webkitallowfullscreen="" width="600"></iframe></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Iloinen yllätys oli ruudun vetovoima. On aikoihin eletty, että Ipe hakee ruutuun putken sijaan. Tästä se tokoura urkeaa! Paikallaoloissa Ipe kesti hyvin häiriötä makuussa, mutta haamukäskyt istumisessa osui ja upposi - kirjaimellisesti. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Kesäksi on suunniteltu (toivottomien) toko-ohjaajien yhteistreenejä, jos sitä vaikka syksystä änkeis johki kokeeseen. Tekemistä voittajan liikkeiden kasaamiseen on vielä melkosen paljon, mutta treenaamalla niitä ongelmia varmaan sais selätettyä. Mulla kun on ollut tapana työstää toko-ongelmia lakaisemalla ne maton alle. </div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Käytiin Suvin ja koirien kanssa sekä ennen että jälkeen treenien yli puolen tunnin reippahat kävelyt. Pari bortsua, kultsu ja chihu. Niin vaivattomasti pärjäsivät porukassa - myös Fanni, joka tapasi Rauhan ja Timon ensimmäistä kertaa. Huomasin muuten tänään, että Fannin kyljessä noin vuoden päivät ollut pienen pieni patti on tuplaantunut ihan parissa päivässä. Vaikuttaa rasvapatilta, mutta mistä noista koskaan tietää. Ensi viikolla lienee ell-reissu edessä.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Hyvää viikonloppua jokaiselle tahollaan! </div>
<div style="text-align: center;">
Postailen huomenna aivan i h a n i a kuvia eiliseltä, kun tytöt oli valokuvaajan kuvattavina - stay tuned!</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
Laurahttp://www.blogger.com/profile/05921839190059746618noreply@blogger.com0